Leveäosmankäämi (Typha latifolia) on kolmella tapaa ruokaisa kasvi. Ensiksi katsotaan keväiset versot.
Toukokuun viimeisellä viikolla tarkastetaan ojat.
Tyvien ytimet on keitetty.
”Somewhat bland”, lausuisi chef Ramsay. Toisaalta ei ole kasvis- tai lihapataa, johon ei voisi heittää kourallista leveäosmankäämin keväisten versojen ytimiä.
Kiintoisampaakin on luvassa. Niihin aikoihin, jolloin perushortaharrastaja lyö hanskansa tiskiin, leveäosmankäämien ruokaisten ”kukkanuppujen” kerääjä vasta aktivoituu.
Kesäkuun viimeisellä viikolla kerättyjä leveäosmankäämien kehittymättömiä kukintoja.
Muistin virkistykseksi: leveäosmankäämin pamppukukinto on kaksiosainen. Ylemmän osan muodostaa poika-, alemman osan tyttökukat.
Kaksi viisi minuuttia keitettyä osmankäämin kehittymätöntä kukintoa kesäkuun viimeisellä viikolla. Välkky ihminen ymmärtää pätkiä kukinnot, jotta ei joudu käyttämään kymmenen litran kattilaa.
Ruokailun jälkeen lautaselle jää tyttökukintojen ”ranka”, josta syötävä on riivitty hampain irti. Maut ovat kauttaaltaan mainioita.
Metsäpuutarhureitten kannattaa pohtia pienen kosteikon luomista puutarhaansa, sillä sen verran ruokaisasta kasvista on tässä kyse.
Leveäosmankäämin juurten syöntiä on käsitelty täällä.
