Kesäkukat Osa 2

Artikkelin ensimmäisessä osassa on tutustuttu kahdentoista kesäkukan uran alkutaipaleeseen. Seuraavassa luodaan silmäys siihen, miten asiassa lopulta kävi.

Kaikki kasvit päätyvät kohopenkkiin. Kutakin lajia istutetaan kolme kappaletta. ”Ylimääräiset” on ruukutettu tukeviin ruukkuihin ja lähetetty maailmalle.

 

 

 

 

 

Kolme punakosmoskukkaa sekä kolme ryhmäsamettikukkaa on istutettu lopullisille  kasvupaikoilleen. Kuva toukokuun viimeiseltä viikolta.

Lue loppuun

Kesäkukat Osa 1

Kaupallisen tiedottamisen piirissä kutsutaan ”kesäkukiksi” mitä hyvänsä kasveja, jotka myyntihetkellä kukkivat. Kasvit saattavat olla yksi- kaksi- tai monivuotisia, joukosta löytyy jopa puuvartisiakin.

Tiukemmassa ja tarkoituksenomaisemmassa katsannossa kesäkukalla tarkoitetaan yksivuotista (koristekasvia), joka kevätkylvön jälkeen ehtii kukkia ennen syksyistä lakastumistaan. Kunhan kesää riittää, niin ne tuottavat itämiskykyistä siementä.

Huomattava määrä Suomessa kasvatettavista kesäkukista joudutaan esikasvattamaan. 

 

 

 

 

 

Isoköynnöskrassi (Tropaeolum majus) voidaan sekä esikasvattaa, että kylvää avomaalle kesäkuussa.

Lue loppuun

Erikoisemmat ruokakasvit. Tarhaportulakka

Seuraavassa kasvatetaan yksivuotista tarhaportulakkaa (Portulaca oleracea ssp. sativa).  Kyseessä on jaloste. Kasvin luonnonvarainen, alkuperäinen ”perusmuoto” kasvaa Välimeren maissa ja pitkin Euraasiaa: alueilla, joilla sitä on perinteisesti hyödynnetty. Tätä ”villiä” perusmuotoa, jota kutsutaan vihannesportulakaksi (P. oleracea) tavataan toisinaan yllättävää kylläkin, Suomenkin luonnosta. 

 

 

 

 

 

Tarhaportulakan lajike ’Grüner’ itää avomaalla touko- kesäkuun vaihteessa. Kesäkuun toisella viikolla ollaan jo pitkällä.

Lue loppuun