Erikoisemmat ruokakasvit. Sinikuunlilja

Kaikki Hostat, siis kuunliljat, ovat syötäviä. Varsinaisia lajeja löytyy maailmalta useita kymmeniä, jalostettuja lajikkeita taas useita satoja. ”Ruokakasveiksi” jalostetuista lajikkeista kuuluisin lienee Japanin Sagaesta kotoisin olevan jättikuunliljan (H. fluctuans) jaloste ’Sagae’. Jättikuunliljan ”koristemuotoa” viljellään Suomessakin.

Seuraavassa syödään jokapaikan peruskuunliljaa, eli sinikuunliljaa (H. sieboldiana). Kasvi on hautausmaitten ehkä yleisin koristeperenna.

 

 

 

 

 

Sinikuunlilja arkisessa aherruksessaan.
Lue loppuun

Pistokkaat 6.30. Taivukaslisäys

Aluksi on paikallaan todeta, että taivukaslisäys muistuttaa pistokaslisäystä vain sikäli, että molemmissa menetelmissä saatetaan maan kanssa kosketuksiin osa versoa tai oksaa, joille näin ei olisi käynyt, ellei joku olisi päättänyt ryhtyä lisäämään kyseistä kasvia.

Tästä huolimatta käsillä oleva artikkeli on julkaistu ”Pistokkaat”-kategoriassa, koska tämä on modernisti ilmaistuna käyttäjäystävällistä. Kysehän on puuvartisten kasvien suvuttomasta lisäyksestä, jota voidaan harjoittaa kotioloissa. 

Taivukaslisäystä harjoittavat itse asiassa niin kotipuutarhurit kuin itse puuvartiset kasvitkin. Oksa, joka syystä tai toisesta on painunut maahan kiinni, juurtuu siinä kuin varsinainen pistokaskin. Juurtumisen innokkuus ja ripeys riippuvat molemmissa tapauksissa lajeista.

Asiassa vaikuttavat myös lämpötilat ja se, riittääkö juurtumiskohdan päälle kasaantunut multa pitämään yllä tasaista kosteutta. 

Kuten arvata saattaa, köynnökset ja hyvin lamoavat pensaat ovat suorastaan erikoistuneet valtaamaan alaa tällä tavoin. 

 

 

 

 

 

Heisiangervon on annettu kymmeniä vuosia touhuta omiaan. Pensaan kunnostustöissä on maasta repäisty juurtunut verso, josta on leikattu esiin mielenkiintoiset osat, nimittäin versojen kohdalla kehittyneet uudet juuret.  Lue loppuun

Hyasintti avomaalla. Osa 2

Vuonna 2014 on tällä palstalla julkaistu artikkeli eräästä vuonna 2012 avomaalle istutetusta hyasintista. Artikkeli löytyy täältä. 

”Nyt”, vuonna 2019, palataan asiaan. Kuvat ovat huhtikuun viimeiseltä viikolta.

 

 

 

 

 

Alkuperäinen hyasintin sipuli on avomaalla tuottanut seitsemässä vuodessa joukon sivusipuleita. Kookkaimmat, siis iäkkäimmät, suvaitsevat kukkia. 

 

 

 

 

 

Sipuleita kannattaa lähestyä sivusuunnasta.

 

 

 

 

 

Esiin on kaivettu pullea sipuli.

Tässä vaiheessa voidaankin ryhtyä suunnittelemaan bisnestä. Lisäysmateriaali voidaan kerätä tapaninpäivästä alkaen kierrätysastioista. Mainonnassa korostetaan kotimaisuutta. Valmis myyntituote näyttää tältä: 

 

 

 

 

 

 

 

”Suomalainen” hyasintti jaksaa tuottaa keväisin kolme kukkaa.