Aihearkisto: Pistokkaat

Pistokkaat 7.30. Viiniköynnöspistokkaat/Suurempi määrä.

Viiniköynnökset, kuten kaikki muutkin köynnökset, juurtuvat surutta. Vastuu onnistumisesta ei  kovin paina, jos kyseessä on vain kourallinen näitä. Pelin panokset nousevat, kun pihaan ajaa pakettiauto, jolla on haettu puolalaiselta ammattitarhalta kovalla valuutalla ostettua lisäysmateriaalia.   

 

 

 

 

 

Huhtikuun keskivaihe. Lähetys on kääritty auki.

Lue loppuun

Pistokkaat 6.30. Taivukaslisäys

Aluksi on paikallaan todeta, että taivukaslisäys muistuttaa pistokaslisäystä vain sikäli, että molemmissa menetelmissä saatetaan maan kanssa kosketuksiin osa versoa tai oksaa, joille näin ei olisi käynyt, ellei joku olisi päättänyt ryhtyä lisäämään kyseistä kasvia.

Tästä huolimatta käsillä oleva artikkeli on julkaistu ”Pistokkaat”-kategoriassa, koska tämä on modernisti ilmaistuna käyttäjäystävällistä. Kysehän on puuvartisten kasvien suvuttomasta lisäyksestä, jota voidaan harjoittaa kotioloissa. 

Taivukaslisäystä harjoittavat itse asiassa niin kotipuutarhurit kuin itse puuvartiset kasvitkin. Oksa, joka syystä tai toisesta on painunut maahan kiinni, juurtuu siinä kuin varsinainen pistokaskin. Juurtumisen innokkuus ja ripeys riippuvat molemmissa tapauksissa lajeista.

Asiassa vaikuttavat myös lämpötilat ja se, riittääkö juurtumiskohdan päälle kasaantunut multa pitämään yllä tasaista kosteutta. 

Kuten arvata saattaa, köynnökset ja hyvin lamoavat pensaat ovat suorastaan erikoistuneet valtaamaan alaa tällä tavoin. 

 

 

 

 

 

Heisiangervon on annettu kymmeniä vuosia touhuta omiaan. Pensaan kunnostustöissä on maasta repäisty juurtunut verso, josta on leikattu esiin mielenkiintoiset osat, nimittäin versojen kohdalla kehittyneet uudet juuret.  Lue loppuun

Pistokkaat 5.30. Hiekka/Turvehiekka/Turve

Pistokkaita pistetään perinteisesti seoksiin, jotka koostuvat hiekasta ja turpeesta. Seossuhde on puolet hiekkaa ja puolet turvetta. Kyse on tilavuusmitoista.  

Turpeet jaetaan maatumisasteensa perusteella eri ryhmiin. ”Vaalea” turve on suon pintaosista peräisin olevaa melko maatumatonta, ”tikkuista” turvetta. ”Tumma” on maatuneempaa ja ”pehmeämpää”. Pistäjän ei tarvitse vaivata päätään tällä, sillä molemmat kelpaavat vallan mainiosti pistämiseen. Molemmat sisältävät sattumia, joita joudutaan joko nyppäämään kompostiin tai repimään käsin pienemmiksi palasiksi. 

 

 

 

 

 

”Luonnonturve”, jota seuraavassa käytetään, tarkoittaa tietysti turvetta, johon ei ole lisätty kalkkia eikä ravinteita.   Lue loppuun