Kaikki Hostat, siis kuunliljat, ovat syötäviä. Varsinaisia lajeja löytyy maailmalta useita kymmeniä, jalostettuja lajikkeita taas useita satoja. ”Ruokakasveiksi” jalostetuista lajikkeista kuuluisin lienee Japanin Sagaesta kotoisin olevan jättikuunliljan (H. fluctuans) jaloste ’Sagae’. Jättikuunliljan ”koristemuotoa” viljellään Suomessakin.

Seuraavassa syödään jokapaikan peruskuunliljaa, eli sinikuunliljaa (H. sieboldiana). Kasvi on hautausmaitten ehkä yleisin koristeperenna.

Sinikuunlilja arkisessa aherruksessaan.
Lue loppuun →

Kiinasta kotoisin olevaa sokerijuurta (Sium sisarum) ehdittiin viljellä Suomessa melkoisen tovin, kunnes tästä luovuttiin. Luopuminen tapahtui niinä aikoina, kun hevosen lopullisesti korvasi traktori.

”Syksyllä satoa korjattaessa voi pienemmät juuret erottaa lisäysjuuriksi ja istuttaa ne taas maahan.” Näin toteaa Frans Salosen ja Arvo Haapasen ”Uusi Puutarhakirja” (painovuosi 1944).

Lue loppuun →

Lactuca-sukuun kuuluvat varsinaiset salaatit jaetaan neljään ryhmään. Seuraavassa keskitytään Angustana-ryhmään lukeutuvaan salaattikasviin. 

Asia voidaan ilmaista näinkin: huomion kohteena on parsasalaatti (Lactuca sativa var. angustana). Kyseessä on sikäli mielenkiintoinen salaatti, että siitä saadaan talteen sekä lehtiä että tukevampaakin tavaraa. Lajike on ’Celtuce’.

Parsasalaatti voidaan kylvää suoraan avomaalle, kunhan maa on alkanut lämmetä.

Harsolla ja muutamalla halkaistulla laudalla on aikaansaatu miniatyyrimuovihuone. Tämä ei tarkkaan ottaen ole välttämätöntä, sillä parsasalaatin siemenet itävät pikaisesti ilman harsoakin.

Lue loppuun →