Hedelmäpuiden alustoja on taannoin käsitelty täällä. Kyseinen esitys liehuu joka suunnalla, eikä tällaisella tyylillä osuta useinkaan mihinkään. 

Seuraavassa tutustutaan sikermään kuvia, joissa keskitytään olennaiseen: miten pitää puun alusta rikkaruohottomana käyttäen ilmaisia, itse kerättyjä materiaaleja.

Materiaaliksi kelpaa kaikki se vihreä ja ruskea (paitsi naapurin Ford Sierra), jota ympäristöstään löytää. 

Käydään asiaan.

Kesäkuun alku. Edellisvuoden ruohokate on kulunut pois, ja kevään aikana paikalle on ilmaantunut siemenrikkoja.

Lue loppuun →

Artikkelin ensimmäisessä osassa on tutustuttu kahdentoista kesäkukan uran alkutaipaleeseen. Seuraavassa luodaan silmäys siihen, miten asiassa lopulta kävi.

Kaikki kasvit päätyvät kohopenkkiin. Kutakin lajia istutetaan kolme kappaletta. ”Ylimääräiset” on ruukutettu tukeviin ruukkuihin ja lähetetty maailmalle.

Kolme punakosmoskukkaa sekä kolme ryhmäsamettikukkaa on istutettu lopullisille  kasvupaikoilleen. Kuva toukokuun viimeiseltä viikolta.

Lue loppuun →

Kaupallisen tiedottamisen piirissä kutsutaan ”kesäkukiksi” mitä hyvänsä kasveja, jotka myyntihetkellä kukkivat. Kasvit saattavat olla yksi- kaksi- tai monivuotisia, joukosta löytyy jopa puuvartisiakin.

Tiukemmassa ja tarkoituksenomaisemmassa katsannossa kesäkukalla tarkoitetaan yksivuotista (koristekasvia), joka kevätkylvön jälkeen ehtii kukkia ennen syksyistä lakastumistaan. Kunhan kesää riittää, niin ne tuottavat itämiskykyistä siementä.

Huomattava määrä Suomessa kasvatettavista kesäkukista joudutaan esikasvattamaan. 

Isoköynnöskrassi (Tropaeolum majus) voidaan sekä esikasvattaa, että kylvää avomaalle kesäkuussa.

Lue loppuun →