Seuraavassa katsotaan, montako sääntöä ehtii rikkoa viidessä minuutissa.

Keskellä talvea ei ole tapana pistää pistokkaita, sillä yleisesti ottaen ”puutunut” kasvimateriaali, joka kerätään ulkosalta huhtikuussa on ”valmiimpaa” juurtumaan kuin kesken syvintä talvilepoaan herätetty.

Selvää asiaa sotkee se, että keväällä pistettäväksi tarkoitettua materiaalia voidaan kerätä myöhään syksyllä ja säilyttää talven yli jääkaapin tapaisissa olosuhteissa. 

Seuraavissa tapauksissa on kuitenkin kyse ulkoa haetusta online-materiaalista, joka on pistetty saman tien.

 

1. Idänkanukka

Kanukoita, kuten muitakin kesävihantia pensaita pistetään niin alkukeväällä, alkukesällä kuin alkusyksylläkin. Viimeksimainitut ovat haastavia.

Seuraavassa toimitaan toisin. Kolme kanukanpätkää on pistetty helmikuun viimeisellä viikolla viherhuoneessa ruukkuun, jonka ylle on painettu limsapullon ylempi puolikas.

 

 

 

 

 

Kasvualustan lämpötilaa on monitoroitu maamittarilla.

Aurinko lämmittää viherhuoneen maaliskuussa päivisin yli kymmenasteiseksi, yöllä lähestytään nollaa. Tätä jatkuu viikosta toiseen. Pistokkaiden alkutaival on siis (täysin turhaa) viileässä juromista. 

Huhti-toukokuun vaihteessa joudutaan viherhuonetta viilentämään avaamalla tuuletusluukkuja. Pistokkaat ryhtyvät tällöin hommiin. 

 

 

 

 

 

Kesäkuun kolmannella viikolla kanukat ovat edistyneet vakuuttavasti. Muutaman kuukauden kuluttua ne voidaan istuttaa.

 

2. Kiinanlaikkuköynnös

Kaikki puuvartiset köynnökset juurtuvat innokkaasti, kunhan perusjärjestelyt ovat kunnossa.

 

 

 

 

 

 

 

Kolme pätkää kiinanlaikkuköynnöstä on pistetty helmikuun kolmannella viikolla. Ruukku limsapullonpohjineen on sijoitettu sisätiloihin ikkunalaudalle.

 

 

 

 

 

Huhtikuun viimeisellä viikolla kiinanlaikkuköynnökset ovat istutuskunnossa.

Mielenkiintoista näissä kahdessa tapauksessa on, että pistämällä ne hullun aikaisin, on saatu aikaiseksi taimia, jotka voisi ruukuttaa siinä vaiheessa kun normaalioloissa niiden pistämistä vasta harkittaisiin. Onko tästä varsinaista hyötyä, on eri asia.

Sekä kanukat (puuvartiset sellaiset) että kiinanlaikkuköynnökset ovat superjuurtuvia kasveja. Jos vastaavalla tavalla käsiteltäisiin vaikkapa pihasyreenin pistokkaita, niin ne vääjäämättä homehtuisivat.

 

3. (valko)lumimarja

Keskellä kesäähän ei kannata juuri pistellä. Lisäysmateriaalikin näyttää juhannuksen aikoihin sangen epäilyttävältä.

 

 

 

 

 

Lumimarjan pistokkaan pätkissä on sekä kypsyviä hedelmiä että kukkia. Näin siis heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Nämä turhat koristeet nypitään pois.

Isompia lehtiäkin saksitaan tässä vaiheessa pienemmiksi.

 

 

 

 

 

Kolme kuukautta myöhemmin, syyskuussa, on toinen pätkistä tuottanut pienen sivuverson toisen vain öllötellessä.

 

 

 

 

 

Molemmat pätkät ovat kuitenkin tuottaneet juuria. 

Seuraavaksi saapuu talvi ja ruukut on siirretty maakellariin. Pätkät ottavat maaliskuussa varaslähdön, jolloin ne on tuotu viherhuoneeseen.

 

 

 

 

 

Huhtikuun lopulla havaitaan, että runsain kasvu on ryöpsähtänyt esiin alkuperäisten pätkien tyviltä.

 

 

 

 

 

Neljä viikkoa myöhemmin ollaan jo pitkällä.

Missään vaiheessa ei ole lannoitettu. Kasvuvoima on siis löytynyt raakaturpeesta ja karkeasta hiekasta. 

 

4. Norfolkin araucaria (tuttavallisemmin huonekuusi)

Sekä pistokkaat että varteversot kannattaa kerätä puitten latvaosista tai ainakin kukkimattomista versoista. Mitä nuorempaa materiaali on, sitä varmemmin se juurtuu.

Seuraavassa toimitaan tietysti päinvastoin.

 

 

 

 

 

 

 

Kevät 2019. Tylympi pistäjä näkee tässä yhden erinomaisen latvapistokkaan.

 

 

 

 

 

Sama kevät. Hentomielisempi pistäjä on rapsinut puusta alimmat oksat.

 

 

 

 

 

Sama kevät. Kolme pätkää huonekuusta on pistetty viherhuoneessa.

 

 

 

 

 

Kevät vuonna 2020. Juuristotarkastuksen yhteydessä havaitaan yksi lupaava yksilö. Muut lähtevät kompostiin.

 

 

 

 

 

Kevät vuonna 2021. Ei tämä terveeltä näytä. Bonsai-harrastaja saattaisi tosin innostua. Tässähän on hyvä Kengai-aihio. 

Pistokkaan pistämisessä on kyse tarkoituksenmukaisesta ajoituksesta (huonekuusen tapauksessa oikeaoppisesta osasta kasvia). 

(Esi)merkillinen sähläily toisaalta vahvistaa sääntöjä, toisaalta osoittaa, että kokeiluille on ainakin tilaa, ellei tilausta.  

Kaiken kaikkiaan hieman seinästä repäisty artikkeli. Mahdollista lukijaa muistutetaan siitä, että esillä oleva saitti sisältää parisen tusinaa pistokkaita käsittelevää artikkelia. Niistä käy ilmi asialliset perussäännöt.

Artikkeleihin pääsee käsiksi kolmella tapaa navigoiden.