Aihearkisto: Erikoisemmat ruokakasvit

Erikoisemmat ruokakasvit. Udo

Udon (Aralia cordata) virallinen suomenkielinen nimi on hertta-aralia. Se, että kasvilla ylipäänsä on suomalainen nimi, kertoo, ettei kasvi täysin tuntematon täällä ole.

Seuraavassa käytetään kuitenkin ”udo”-nimitystä, sillä se kuulostaa coolimmalta kuin ”hertta-aralia”-nimitys, joka tuo mieleen mummonmökit ja ikkunalaudat. (Kirjoittajalla ei ole mitään mummoja tai ikkunalautoja vastaan, mutta tosiasiat on tunnustettava.)  

Kyseessä on tärkeä ruokakasvi Kaukoidässä. Sikäläisen pellon yhdelle neliömetrille mahtuu kaksi vähintään henkilön mittaiseksi kasvavaa udoa, joiden keväiset versot valkaistaan ennen keruuta ja keittämistä. Tämän jälkeen kasvit jätetään keräämään voimia seuraavaa sesonkia varten.  

 

 

 

 

 

Udot toimitetaan Vip-asiakkaitten ulkoportaille.

Lue loppuun

Erikoisemmat ruokakasvit. Karhunjuuri

Karhunjuuri (Meum athamanticum), jota myös kutsutaan karhunkuminaksi, on Keski-Euroopan oma kasvatti. Vuoristoista kotoisin olevalla kasvilla on luontaista kykyä sinnitellä äärimmäisissä oloissa, kuten vaikkapa Suomessa. 

 

 

 

 

 

Taas näitä sarjakukkaisia. Kasvin kukkanuput ovat punertavia, josta seuraa, että kukinnan alkuvaiheessa häivähtää punerrus.

Lue loppuun

Erikoisemmat ruokakasvit. Palkoretikka

Ristikukkaisia kaalikasveja piisaa. Kasvitieteilijät lokeroivat retiisin (Raphanus sativus) seuraavasti:

Daikon-ryhmä: Japaninretikka (R. sativus var. longipinnatus)

Niger-ryhmä: Retikka (R. sativus var. niger)

Radicula-ryhmä: Retiisi (R. sativus var. radicula)

Alkuperäinen luonnonkasvi, josta nämä kaikki on jalostettu, lienee Välimeren suunnalta alun perin kotoisin oleva, Suomen pelloiltakin puolituttu peltoretikka (R. raphanistrum).

Seuraavassa kasvatetaan Niger-ryhmän retikkaa ’Münchner Bier’. Lajikenimi viitanne siihen, missä ja miten saksalainen retikkansa nauttii. Koska kyseessä on kasvi, jota viljellään lähinnä palkojensa takia, käytetään kasvista seuraavassa nimitystä ”palkoretikka”. Ilmaisu on sikäli pielessä, että retikat eivät tarkkaan ottaen tuota palkoja, vaan lituja. Sekä maanläheisiä kotipuutarhureita että kasvitieteilijöitä on vaikea samanaikaisesti miellyttää.

 

 

 

 

 

Retikat itävät huoneenlämmössä saman tien. Ylijääneistä siemenistä voidaan siis talvella kasvattaa terveellisiä versoja.

Lue loppuun