Syötävät luonnonkasvien juuret/mukulat 30.30. Palsternakka

Luonnonvaraisen palsternakan (Pastinaca sativa) juuri jää pieneksi, mikä houkuttaa syömään sen keväiset versotkin. Palsternakka on, kuten juureskavit yleensä, kaksivuotinen. Pataan päätyy keväällä siis edellisenä vuonna itäneet kasvit. 

Palsternakka on Etelä-Suomessa paikoin yleinen. Eurooppalaisesta emigrantista tässä ei ole niinkään kyse, vaan viljelykarkulaisesta.

 

 

 

 

 

Palsternakkoja toukokuun toisella viikolla.

Lue loppuun

Syötävät luonnonkasvien juuret/mukulat 29.30. Sikuri

Vanhaa kunnon sikuria (Cichorium intybus) tavataan satunnaisesti suurimmassa osassa eteläistä Suomea. 

Kasvin juuresta on menneinä aikoina valmistettu Suomessa korvikekahvia. Ranskalainen ei tosin puhuisi korvikkeesta, vaan hienostuneesta juomasta.

Sikuri on monivuotinen kasvi.

 

 

 

 

 

Sikuri kukkii loppukesällä.

Lue loppuun

Makki ja virtsa puutarhassa

Virtsa on oivallinen typpilannoite. Aikuinen ihminen tuottaa tätä asiallista hyödykettä nelisensataa litraa vuodessa. Veden osuus on 95%, kiinteän aineen osuuden muodostaa pääasiassa typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K). Ihmisen vuoden aikana tuottama virtsa sisältää siis muutaman kilon typpeä.

Tämä siis virtsasta, jota on kätevä käsitellä, ja joka käytännöllisesti katsoen steriloi itsensä säilytyksen aikana, jolloin sen pH nousee patogeeneille sietämättömäksi. Tällä seikalla on huomattava merkitys maanviljelyssä, jossa katsotaan, että puolen vuoden varastointi riittää. Asiassa vaikuttaa tietysti varastoinnin aikainen lämpötila.

Makki, siis ihmisperäinen uloste, on hieman kimurampi juttu. Ensinnäkin se sisältää ratkaisevasti vähemmän kasvien tarvitsemia pääravinneaineita kuin virtsa. Tavara koostuu bakteereista, suoliston eritteistä ja sulamattomasta ruoasta. Tavara on suttuista.

Päädytään siihen, että makin ja virtsan erottaminen toisistaan on järkevä ajatus. Värkkejä, joilla tämä onnistuu, löytyy kyllä. Seuraavassa ei erikseen mainita minkään valmistajan markkinoimaa tuotetta, vaan tyydytään toteamaan, että nämä löytyvät (rauta)kaupan hyllyiltä. Valmiin paketin muodostaa lämpöistuin, suppilomainen erotteluosa sekä virtsaletku.

 

Itse huussi

Huussi voidaan kliinisesti määritellä sateilta suojatuksi paikaksi, jossa makki erotetaan virtsasta. Seuraavassa yksi variaatio teemasta.

 

 

 

 

 

Rakennelman perustana toimii neljä maahan kaivettua sähkötolpan pätkää. Huomio kiinnittyy kahteen rei’itettyyn muovitynnyriin, joissa makin jälkikompostointi on käynnissä. Tähän palataan.

Huussin kattona toimii läpinäkyvä pleksilevy, joka lepää kumisten eristenauhojen päällä. Ikkunoita ei siis ole, mutta katon läpi voi tiirailla tähtiä. Lautavuoraus on säänpuolelta käsitelty tärpätti-tervaseoksella (puolet kumpaakin). Kalusteet, siis istuin sekä tälle johtava askelma, ovat kahdentoista millin vesivaneria.

Lue loppuun