Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 53.60. Suolayrtti

Alkuperäinen, yksivuotinen suolayrtti (Salicornia europaea) on Suomessa erittäin uhanalainen. Seuraavassa esiintyvät kasvit on haettu puutarhaliikkeestä. Kuvauksissa ei myöskään ole vahingoitettu eläimiä, mitä nyt hollille sattuneita.

Suolayrtti kasvaa merenrantojen suolamailla. 

 

 

 

 

 

Keskimmäiseltä, kynityn näköiseltä suolayrtiltä on rapsaistu latvapistokkaita. Kasvupenkin multaan on sekoitettu runsaasti hiekkaa.

 

 

 

 

 

Jokin sukkulenttihän tämä selvästikin on.

Suolayrtti maistuu reilusti suolalta sekä hivenen kitkerältä. Ytyä kalasoppaan tällä kasvilla on ammoin varmasti saatu. Kallista suolaa ei tällöin ole jouduttu ostamaan kaupasta.

 

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 52.60. Linnunkaali

Yksivuotinen linnunkaali (Lapsana communis) lienee melko tyypillinen muinaistulokas: Suomeeen saavutaan ihmisten matkassa, jonka jälkeen kukoistetaan näiden nurkissa.

Linnunkaali on sukunsa ainoa edustaja Suomessa.

 

 

 

 

 

 

 

Linnunkaali on kookas kasvi.

 

 

 

 

 

Linnunkaalin alemmat, kookkaat varsilehdet ovat liuskaisia, ylemmät lehdet hyvin pieniä ja jokseenkin perättömiä.

 

 

 

 

 

Lehdistä löytyy lievää kitkeryyttä ja muikeutta.

Jättiläiskokoiset, miehenmittaiset linnunkaalit ovat ruusukkeina talvehtineita yksilöitä.

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 51.60. Nokkoset

(Iso)nokkonen (Urtica dioica) kasvaa alkuperäisenä kaikkialla Suomessa. Tarkkaan ottaen kyse on kahdesta alalajista, eteläisemmästä etelännokkosesta (U. dioica ssp.dioica) sekä pohjoisemmasta pohjannokkosesta (U. dioica ssp. sondenii).

 

 

 

 

 

Tältä näyttää nokkoskasvusto, josta on armotta kerätty terveellistä ruokaa pitkin kasvukautta. Kuva on lokakuun ensimmäiseltä viikolta.

 

 

 

 

 

Nokkosen proteiinipitoisuus vetää vertoja porkkanan vastaavalle.

Nokkoset ovat kaksikotisia kasveja, joten vain joka toinen kasvi tuottaa siemeniä. Nämäkin ovat proteinirikkaita. 

Huomattavasti hennompi, sekä yksivuotinen että yksikotinen rautanokkonen (U. urens), kelpaa myös ruokalistalle. Kasvi on muinaistulokas, joka hyötyi suuresti siitä, että elikot ennen vanhaan viettivät mahdollisimman paljon aikaa ulkosalla. Nykyään rautanokkonen on taantumaan päin. 

 

 

 

 

 

 

 

Rautanokkosia in situ.

 

 

 

 

 

Vasemmalla nokkosen lehtiä, oikealla rautanokkosen.

Rautanokkosta kannattaa vain höyryttää pikaisesti, sillä sen maku on nokkosta miedompi.