Luonnonvaraisen palsternakan (Pastinaca sativa) juuri jää pieneksi, mikä houkuttaa syömään sen keväiset versotkin. Palsternakka on, kuten juureskavit yleensä, kaksivuotinen. Pataan päätyy keväällä siis edellisenä vuonna itäneet kasvit.
Palsternakka on Etelä-Suomessa paikoin yleinen. Eurooppalaisesta emigrantista tässä ei ole niinkään kyse, vaan viljelykarkulaisesta.
Palsternakkoja toukokuun toisella viikolla.
Palsternakkojen on annettu tuottaa muutamia lehtiä.
Juuret on rapsutettu ja keitetty.
Rauhaan jätetty palsternakka kukkii juhannuksen jälkeen.
Siemeniä tuottanut, elämänkiertonsa lopun saavuttanut palsternakka ei tarjoa mitään syötävää.
Sen lisäksi, että luonnonvaraisten palsternakkojen juuret ovat pienenpuoleisia, niiden maku on jokseenkin vino.
