Syötävät luonnonkasvien juuret/mukulat 1.30. Varsankello

Yksikään Suomen luonnonvaraisista Campanula-suvun edustajista ei ole myrkyllinen, mutta vain kolmea on hyödynnetty keittiössä. Nämä kolme ovat myös sukunsa rotevimmat, mikä ei ole yllättävää.

Esille tuodaan tässä varsankello (Campanula trachelium), sillä kasvin katsotaan olevan alkuperäinen, tarkoittaen että se on hipsinyt paikalle heti kun viimeisimmän jääkauden jälkeinen suurkesä on tämän mahdollistanut. Mistään kovin yleisestä kasvista ei kuitenkaan ole kyse.

Ne kaksi muuta syötäviksi kelpaavat kellokasvit, ukonkello (Campanula latifolia) ja vuohenkello (Campanula rapunculoides) ovat Retkeilykasvion 1998 ( lievästi muokatuin) sanoin ”koristekasveja, viljelyjäänteitä ja -karkulaisia”.

1

Komia kasvi tämä varsankello.

 

 

 

 

 

 

2

Juuretkin ovat komiat.

 

 

 

 

3

Yhden n.neljä vuotta vanhan varsankellon peratut, kuoritut ja keitetyt juuret.

 

 

 

 

Varsankellon juuret ovat hyvin mietoja, melkeinpä mauttomia. Rakenne on kohtuullinen.

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn