Hernekasvien heimoon (Fabaceae) kuuluva kahviherne (Cicer arietinum) on siinä määrin maatiaistekniikalla jalostettu viljelykasvi, ettei sitä tavata laisinkaan luonnosta. Aikaa tähän jalostustyöhön on kulunut tuhansia vuosia.
Viljelyssä on useita kantoja, joista merkittävämmät ovat nimeltään Desi ja Kabuli. Näistä edellinen yleensä jauhetaan, jälkimmäistä, isommankokoista Kabulia sekä jauhetaan että syödään sellaisenaan. Luunväriset Kabuli-tyyppiset kannat ovatkin tuttuja suomalaisille.
Kahviherne on yksivuotinen kasvi. Tropiikissa viljelijä saattaa pitää tätä asianlaitaa viljelyä rajoittavana tekijänä. Reippaitten vuodenvaihteluitten maissa kuten Suomessa, jossa esiintyy routaa, kasvin yksivuotisuus on viljelyn ehto. Tämä tietysti edellyttäen että kasvukauden pituus muutoin riittää. Asiassa auttaa suuresti se että kahviherne ei ole mikään arka kasvi.
Seuraavassa koeviljellään kahta kahviherneenkantaa. Ensimmäinen, lajikenimeltään ’Principe’, on hankittu siemenliikkeestä. Toinen, josta tullaan käyttämään nimitystä ”gogreen” , on ruokakaupasta ostettua bulkkitavaraa. Periaatteessa on täysin mahdollista että kyse on samasta kannasta. Tausta-ajatus ruokakaupasta ostettujen herneitten kohdalla on kuitenkin yksinkertainen: jos kerran kaikki kuivatut kahviherneet voidaan idättää, niin ne voidaan myös (?) kasvattaa satoa tuottaviksi kasveiksi.
Käytännössä molemmat siemenerät toimivat samaan tapaan avomaalla. ’Principen’ siemenjälkeläiset löivät hanskat tiskiin aikaisemmin kuin ”gogreen”.
Huhtikuun alku. Vasemmalla ”gogreen”, oikealla ’Principe’. Siemenet on kylvetty kolme viikkoa aikaisemmin.
Huhtikuun loppu. ”gogreenin” taimet on ruukutettu pyöreisiin ruukkuihin, ’Principen’ taas neliskanttisiin.
Toukokuun alku. Kuvassa räikeätä tuotesijoittelua.
Toukokuun alku. Kasveja on aluksi suojattu auringonpaahteelta.
Toukokuun puolivälissä on käyty istuttamaan.
Juuristot ovat selvästi jo kyllästyneet ruukkuihinsa.
Havaittavissa on kasvien haaroittumista. Tukikepeiksi riittää kaksi kappaletta.
Ensimmäinen kukka on kuvattu 26.toukokuuta. Kahviherne ei turhia aikaile.
Kesäkuun alussa on esiintynyt kylmiä öitä. Kasvustot on peitetty Dio-Betalon harsolla. Jäykähköä harsoa kannattelevat kasvien tukikepit.
Ensimmäinen palko on kuvattu 14.kesäkuuta.
Korjuukelpoinen kahviherne on kuvattu 24.heinäkuuta. Tässä vaiheessa kasvustoista näitä on löytynyt jo parin viikon ajan.
Raaka välinäytös.
Sekä raakoja palkoja että raakoja siemeniä syödään maailmalla. Kahviherne on siis eräänlainen varhaisvihannes.
Keskellä kesää näyttää tältä. Vihreitä palkoja piisaa. Vasemmalla ’Principe’, oikealla ”gogreen”.
Lähempi tarkastelu.
Kasvustosta on irroitettu yksi verso…
…josta saalis on kaivettu esiin. Isoimmat herneet löytyvät alemmista paloista, joiden väri on alkanut vaaleta. Nämä ovat tietysti vanhempia kuin ylemmät palot.
Sadonkorjuu
Kahviherne kukkii ja tuottaa palkoja tauotta. Kypsiä, siis kuivatettaviksi kelpaavia siemeniä löytyy kellastuneista paloista.
Tyypillisimmillään palot sisältävät yleensä vain yhden herneen, tupla-annoksia näkee harvemmin. Tripla-annoksia esiintyy myös, mutta ne ovat hyvin harvinaisia.
Siemenlevintäinen sieniriesa Ascochyta rabiei on ilmeisesti viljelyä maailmalla eniten rajoittava tekijä. Näin lienee Suomessakin, vaikka pelkät sateiset kelitkin aivan varmasti rassaavat kahviherneitä. Kahviherneitä ei kannata istuttaa niin lähekkäin, että ne varjostavat toisiaan.
Ilmeisesti A.rabiein tuhoama herne.
Syyskuun alussa kasvustot alkavat rähjääntymään. Vasemmalla ’Principe’, oikealla ”gogreen”.
Kasvustoista löytyy loppukesällä kolmen tyyppisiä palkoja herneineen. Loppuun asti kehittyneitä, raakoja sekä ilmeisesti A. rabiein pilaamia. Enemmistön muodostavat vihreät herneet.
Kahviherneen juuristossa, kuten muillakin hernekasveilla elää ilmakehästä typpeä nappaavia bakteereja. Tässä kuvatussa viljelykokeessa näitä ei ole paljain silmin pystytty näkemään. Kenties ne eivät ole saaneet viisumia Suomeen. Näin siis siinä tapauksessa etteivät ole jo täällä.
Kahviherneen juuristoja syyskuussa.
Kaiken edellä esitetyn valossa ei voida suositella ketään myymään talkkunatehtaan osakkeitaan. Asiaan syvällisemmin paneutuva selvittää kuitenkin sen, miten on mahdollista että Kanada tuottaa kahviherneitä vientiin.