Kasvien nestevirtausta pitää yllä haihdunta. Sitä mukaa, kun vesi karkaa lehtien pinnoilta, kiirehtii juuristo lähettämään uutta tilalle. Järjestely on sikäli näppärä, ettei se käytä laisinkaan kasvin varsinaisia energiavarastoja.
Seuraavassa hidastetaan kolmen tavallisen huonekasvin haihdunta minimiin. Tarkoitus on katsoa, miten käy, jos kasveja ei muutamaan viikkoon päästä kastelemaan.
Koekaniinit: piilea, kirjovehka ja palmuvehka.
Sananen saatteeksi: käsillä on päivitetty artikkeli, jonka kuvat ja päivämäärät on vaihdettu ajankohtaisiksi. Vanhaa pakettia ei siis ole revitty auki, vaikka tämä mahdollistaisikin täsmentäviä huomautuksia. Koska kyse on Google Analyticsin kaltaisesta värkistä, huomautukset johtavat helposti tarkennuksiin, joka vaativat kommentteja. Hohoijaa.
Yksi huomautus on kuitenkin paikallaan. GA on taannoin lanseerannut uuden, erittäin näppärän ”Etusivu”-näkymän, johon on koottu olennaiset kävijätiedot yhdelle sivulle. Voidaan surutta väittää, että GA on nykyään ratkaisevalla tavalla käyttäjäystävällisempi kuin koskaan ennen. Seuraavassa esiintyvät kuvakaappaukset ovat kuitenkin kaivettu esiin GA:n raskaasta osasta.
Asiaan.
Blogien saavutettua muutaman vuoden iän on kauniina tapana kirjoittaa siitä, missä mennään. Ketkä käyvät, koska käyvät ja montako heitä olikaan.
Käsillä oleva teksti on kirjoitettu aikaa sitten, julkaisupäiväksi on valittu kuluvan vuoden kesäkuun 1. päivä. Kaikki seuraavassa esiintyvät tiedonmuruset sekä kuvat on kaapattu samana päivänä. Tarkastelujakso on kolmekymmentäyksi (1.5.-31.5. 2021.) päivää.
Järjestely aiheuttaa lievää narratiivista huojuntaa.
Käytössä oleva kävijänseurantatyökalu on Google Analytics. Virallisen ilmoituksensa mukaan GA on ”yrityksesi työkalu”, jolla voidaan seurata mainoskampanjasi toteutumista. Keskeinen kysymys, jonka ympärille GA on rakennettu, pyrkii siis vastaamaan siihen, saatiinko vastinetta mainoskampanjaan sijoitetuille rahoille.
Tässä tarvittavat hypertarkat tiedot avautuvat karvalakkibloggarille vaivoin tai ei ollenkaan.
Jaha. Kivoja nuolia.
Kävijöitten seurantajärjestelmä on kelvollinen, jos se auttaa erottamaan jyvät akanoista, siis poimimaan esiin ns. uniikit kävijät. Google Analytics suoriutuu tästä kyllä, mutta varsinainen vastuu asiasta lepää bloggaajan harteilla.
Nopein tapa siivota spämmi sivuun on olettaa, että Suomesta saapunut kävijäliikenne on kuranttia tavaraa, kaikki muu hölynpölyä. Edellyttäen, että asia tarkistetaan pari kertaa viikossa, voidaan käytäntöä pitää kätevänä nyrkkisääntönä. Tarkastamisella tarkoitetaan sitä, että muilla keinoin selvitetään se, miten tarkka kyseinen tulos on. Tavoite on valistunut suurpiirteisyys.
Ulkomailta saapuvan hölynpölyliikenteen määrä vaihtelee. Tilaston kärjessä on viime aikoina loistanut Venäjä, mutta tilanne näyttää muuttuneen.
Perinteinen hölynpöly löytyy tyypillisesti Viittaus-osastolta (Referral). Huomattavasti ikävämpi on modernimpi ”ghostspam”, joka manipuloi itse GA:ta. ”Kummitus”-määre viittaa tässä siihen, että tilastoissa esiintyvät kävijät eivät itse asiassa ole edes varsinaisia käyntejä, vaan aiheutettuja tilastoharhoja. Hämmentävää on se, että nämä saattavat pompata esiin yllättävissä paikoissa tilastoissa. Huojentavaa on taas se, että ne ovat helppo tunnistaa.
(Ajankohtainen huomautus: GA on nyttemmin mitä ilmeisimmin saanut kummittelut kuriin.)
Kaikista työläin tapa erottaa hölynpöly asiallisista käynneistä käsittää jokaisen artikkelin tietyn ajanjakson katselukertojen kirjaamisen. Asiassa huomioidaan lopuksi se, montaako artikkelia kävijät keskimäärin silmäilevät. Etusivulle, siis itse blogin osoitteeseen tulleet kävijät voidaan tässä menettelyssä kaikki sivuuttaa. Siitä, montako asiallista käyntiä pesuvesien kera menetetään, ei piitata.
Rasittava menettely muistuttaa jostakin hyvin tärkeästä: kävijämäärät ovat eri asia kuin sivujen silmäilyt.
TopTen-lista kerää aina suurimman potin, joten ynnääminen voidaan rajoittaa näihin. Yleiskuva on tässä vaiheessa kirkastunut.
”Puutarha-artikkelit” ei ole minkäänlaisen täsmähyökkäyksen kohteena, josta taas seuraa, että kaikki tässä esitetyt asiat koskevat kaikkia blogien ylläpitäjiä, siis myös tällaista suunnittelevia. Kaikkien blogien osoitelistat kiertävät maailmaa. Niitä myydään, ostetaan ja hakkeroidaan. ”Ghostspam” toimii eri tavoin, mutta tämänkin roskan levitys on perimmäiseltä luonteeltaan osoitteetonta. Hölynpölyä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti.
Eri tavat hahmottaa sitä, missä mennään tukevat toisiaan. Selkoa kävijämääristä kyllä saadaan, mutta se, mitä tarkoitetaan asiallisella kävijällä, joudutaan itse päättelemään. Google Analytics ei analysoi itseään.
Asiassa vaikuttavat myös monet sivummat seikat. Käyntejä, joita ei lasketa ovat bloginpitäjän omat sähläämiset. Näitä syntyy herkästi artikkelin julkaisuvaiheessa, ellei asiasta huolehdita.
Käyntejä, joita ei yleensä vaivauduta kaivamaan esiin, ovat harvat asialliset ulkomailta paikalle päätyneet artikkelin tai useamman lukijat. Google Analytics ei katso Ahvenanmaan kuuluvan Suomeen, vaan erottelee sieltäpäin tulevat omaan karsinaansa: Ålands Islands.
Selailun jälkiä häivyttäviä tai muuten vain turvallisia palveluita käytetään yleisesti. Useimmat näistä näkyvät GA:ssa, toiset eivät (todistettavasti) lainkaan. Viimeksimainittujen kautta saapuneitten kävijämääristä ei voida lausua yhtään mitään.
Väkeä ramppaa. Joulunpyhien jälkeen alkaa kävijämäärien selvä nousu, joka kulminoituu touko-kesäkuussa. Tätä seuraa loiva lasku, joka taittuu syksyllä. Syksyn nousupiikki ei kuitenkaan vedä vertoja kevään huippulukemille. Täältäkin tullaan alas ja tasaista laskua kestää jouluun, jonka jälkeen kaikki alkaa uudestaan. Käyrä lienee tuttu kaikille puutarhablogin pitäjille, vaikka kyse ei olekaan heidän yllään lepäävästä kirouksesta, vaan vuodenajoista, jotka rytmittävät elämää Suomessa.
Voidaan summata: täsmällinen ilmaisu ”15536 kävijää 1.5.-31.5. vuonna 2021.” on korni. Sen sijaan ilmavampi ilmaisu: ” 15t kävijää samana ajanjaksona, hölynpöly siivottu pois”, on järjellisempi.
Puolet kävijöistä on helsinkiläisiä. Mitä tulee kävijöitten sukupuoleen, GA:in kanta asiaan on se, että miehet muodostavat niukan enemmistön.
Neljästä kävijästä yksi lukee enemmän kuin yhden artikkelin. Käynnit ovat siis hit-and-run- tyyppisiä. Ovenpieliin ei jäädä nojailemaan.
Palaajia, siis kuluneen viimeisen kuukauden aikana vähintään kaksi kertaa sivustolla piipahtaneita on vajaa viidennes.
Yllä esitetyn ikäjakaumatilaston hohtoa himmentää se, etteivät lukemat koskaan vaihdu.
Enemmistö kävijöistä saapuu hakukoneitten (Organic search) kautta.
Mistelin rantautumista Suomeen, siis kasvin ilmaantumista itsekseen puihin, on saatu odottaa. Turun Ruissalossa vasta äskettäin havaitut poppeleissa kasvavat useamman vuoden ikäiset mistelikasvustot kertovat siitä, että odotus on ohi. Muuttolinnut, lähinnä rastaat, ovat saaneet hommansa hoidettua.
Mistelin (Viscum album) kylvöä, siis siementen liimaamista sopivien lehtipuitten oksille siementen omaa liimaa käyttäen, on harrastettu Suomessa jossakin määrin ja peräti menestyksekkäästi.
Mistelin siementen hankinta on helppoa. Joulunalusviikoilla mistelinoksia löytyy melkeinpä kaikista kukkakaupoista. Siemenillä on koristearvoa, ja näin ollen oksaa, jolla ei olisi siemeniä, on tuskin edes kaupan.
Mistelin kuivattuja siemeniä on toki maailmalla kaupan.
Asiallisesti kehittyneitten mistelinsiementen kuuluu olla pulleita, ja valkoisen pohjavärin päällä kuuluu risteillä vihreitä juonteita, jotka tiettävästi kykenevät yhteyttämään. Puoliloiset ovat hioneet tekniikkaansa pitkään.
Tässä käsitellyt siemenet on säilytetty talven yli maakellarissa.
Mistelin siementen siemenvaippa, jonka sisällä varsinainen siemen lymyää, on täynnä liimaa.