Mistelin rantautumista Suomeen, siis kasvin ilmaantumista itsekseen puihin, on saatu odottaa. Turun Ruissalossa vasta äskettäin havaitut poppeleissa kasvavat useamman vuoden ikäiset mistelikasvustot kertovat siitä, että odotus on ohi. Muuttolinnut, lähinnä rastaat, ovat saaneet hommansa hoidettua.
Mistelin (Viscum album) kylvöä, siis siementen liimaamista sopivien lehtipuitten oksille siementen omaa liimaa käyttäen, on harrastettu Suomessa jossakin määrin ja peräti menestyksekkäästi.
Mistelin siementen hankinta on helppoa. Joulunalusviikoilla mistelinoksia löytyy melkeinpä kaikista kukkakaupoista. Siemenillä on koristearvoa, ja näin ollen oksaa, jolla ei olisi siemeniä, on tuskin edes kaupan.
Mistelin kuivattuja siemeniä on toki maailmalla kaupan.
Asiallisesti kehittyneitten mistelinsiementen kuuluu olla pulleita, ja valkoisen pohjavärin päällä kuuluu risteillä vihreitä juonteita, jotka tiettävästi kykenevät yhteyttämään. Puoliloiset ovat hioneet tekniikkaansa pitkään.
Tässä käsitellyt siemenet on säilytetty talven yli maakellarissa.
Mistelin siementen siemenvaippa, jonka sisällä varsinainen siemen lymyää, on täynnä liimaa.
Mistelin kylväjä saattaa tuntea houkutusta viiltää puitten kuoriin viiltoja, joihin sujauttaa siemenet. Näin ei tule toimia, sillä varsinkin mantopuuhun yltävä viilto johtaa siihen, että kuoren korjaustoimenpiteet hylkivät siemenen matkoihinsa.
Omenapuun oksaan maaliskuussa tehty ristiviilto on kesän mittaan kylestynyt umpeen. Mistelinsiemen on saanut kyytiä.
Toimivampi järjestely on valita tarpeeksi hentoja (paksuudeltaan tuumasta kahteen) oksia, joilla on ohut kuori. Jos kuitenkin, kiellosta huolimatta, käyttää kylvön yhteydessä veistä, niin viillon kuuluu olla pinnanmyötäinen ja mahdollisimman matala. Jos näin on toimittu, joudutaan käyttämään varteteippiä, jolla saadaan suojattua haava. Varteteippi pitää myös siemenen paikoillaan, mitä voidaan pitää hyvänä asiana. Ratkaisevaa tämä ei kuitenkaan ole, mistelihän ei kysynyt teipin perään suuntautuessaan Suomeen.
Merkittävämpää on, että varteteippi suojaa mistelin siemeniä linnuilta. Alkeellistakin vertailevaa tutkimusta (kannattaako käyttää varteteippiä vai ei) suorittava mistelinkylväjä joutuu siis kimurantin pulman eteen, ellei sitten suojaa kokeessa käytettyjä oksia lintuverkoilla.
Vaikka seuraavassa esitelläänkin onnistunut ”matala viilto+varteteippi”-menetelmällä suoritettu kylvö, niin tätä ei tarvitse pitää suosituksena. Myöskään mistelin siementen kylvö pystysuoraan puun osaan ei välttämättä ole suositeltavaa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, ettei kolme kuukautta siementä paikallaan pitänyt ja linnuilta suojannut varteteippi ole estänyt siemenen itämistä.
Siemen on maaliskuun alussa kiinnitetty nuoren omenapuun runkoon.
Varteteippi on varovaisesti poistettu toukokuun ensimmäisellä viikolla.
Juhannukseen mennessä siemen on kasvattanut kaksi veikeätä uloketta.
Ulokkeitten pyöreät päät ovat talveen mennessä painautuneet puuhun kiinni. Seuraavassa vaiheessa ne tunkeutuvat kaarnan alle veden ja mineraalien hakuun.
Tämän enempää ei ensimmäisenä kasvukautena sitten tapahdukaan.
Mistelin suosimia puita ovat mainittujen poppeleitten ja omenapuitten lisäksi ainakin myös lehmus ja pihlaja.
Isännän ääntä voi kuulostella täällä : mistletoe.org.uk