Vain omenasta 3.3. Annossiideri

Siiderinvalmistuksessa pyritään välttämään hallitsematonta pullokäymistä. Sen vuoksi valmiin juoman on oltava käytännöllisesti katsoen sokeritonta, tai sen hiivakanta nitistetty.

Aktiivisia hiivanjäämiä sekä sokeria sisältävät pullot on säilytettävä niin alhaisessa lämpötilassa, että hiivanrippeet pysyvät kurissa. Jääkaappilämpö riittää nipin napin.

On kuitenkin mahdollista valmistaa siideriä kerta-annos menetelmällä, jossa juomaa valmistuu sitä mukaa, kun sitä omenoista puristetaan.

Kas näin:

Vastapuristetulla omenamehulla täytetty astia varustetaan sulkimella, johon on tehty neulanpiston kokoluokkaa oleva reikä, joka peitetään teipinpalalla.

Astia nostetaan vesihauteeseen, jossa mehun lämpötila saa nousta melkein 30 asteeseen. Pinnalle muodostuu päivän parin mittaan vaahtoa.

Käyminen on käynnistynyt ja teipinpala on siirretty syrjään.

 

 

 

 

 

 

Astian ilmatila on käymisen aikaan siinä määrin täynnä hiilidioksidia, ettei ympäröivän ilmatilan happea mahdu sekaan. Astiassa on siis painetta, joka purkautuu reiän kautta.

Jos proggis on nähnyt päivänvalon vaikkapa eräänä maanantaina, niin torstaina voidaan nostaa astia jääkaappiin ja reikä peittää. Neljässä päivässä on alkoholiprosentti kivunnut noin kolmeen. Sokeria on sopivasti jäljellä, ja juoma onkin niitten mieleen, jotka katsovat, että omenan makuun kuuluu jonkinasteinen makeus.

Perjantaina kaadetaan astian sisältö toiseen astiaan siten, että pohjalle laskeutunut hiivamoska voidaan poistaa, ja neste kaadetaan takaisin alkuperäiseen, huuhdeltuun astiaan.

”Tuoresiideri” on valmis nautittavaksi.

Jääkaappi ei ole vuorokaudessa onnistunut taltuttamaan hiivoja.

 

 

 

 

 

 

Juomaa voidaan myös valmistaa keittämättömästä, pakastetusta mehusta. Hiivat alkavat kuolla + 40 asteessa, mutta -18 asteessa oleskelun jälkeen ne heräävät, ellei tarmoa puhkuen, niin ainakin heräävät.

Kolmen prosentin talvisiideriä. Todella sniidu ihminen käyttää samaa teipinpalaa vuodesta toiseen.

 

 

 

 

 

 

”Perry” on englantilaisten käyttämä nimitys päärynäsiiderille, johon jotakuinkin aina lisätään omenamehua. Kyse ei ole kustannuksista vaan siitä, että näin saadaan makuun hapokkuutta, jota päärynöissä on vähänlaisesti.

Päärynäsiideri vesihauteessa. Litra päärynäsiideriä + yhden sitruunan mehu toimii.

 

 

 

 

 

 

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn