Syötävät luonnonkasvien juuret/mukulat 25.30. Saksankirveli

Saksankirveliä (Myrrhis odorata) ei ehkä helpolla miellä luonnonkasviksi, mutta Suomen putkilokasvien levinnäisyyskartasto (Kasviatlas) kirjaa siinä määrin paljon havaintoja Etelä-Suomesta, että joudutaan myöntymään: saksankirveli on sekä viljelykasvi, viljelykarkulainen että luonnonvarainen kasvi Suomessa.

Kasvi on kotoisin Etelä-Euroopan vuoristoisilta seuduilta, mikä selittäneekin sen pärjäämistä Suomessa. Täkäläisen kasvukauden alun ja lopun kylmät säät eivät haittaa kasvin kehittymistä.

 

 

 

 

 

Saksankirvelin tunnistamisessa käytetään hajuaistia. Kasvi tuoksuu enemmän anikselta kuin seitsemän anista.

Lue loppuun

Syötävät luonnonkasvien juuret/mukulat 24.30. Ahopukinjuuri

Ahopukinjuuri (Pimpinella saxifraga) on siro sarjakukkainen kasvi, joka väistyy sovinnolla kuivemmille aloille. Siinä missä rotevampi koiranputki valtaa hiekkatien pientareen, pukinjuuri tyytyy kasvamaan tien laidan sorassa, mitä helpottaa kasvin ohut ja syvälle tunkeutuva pääjuuri.

 

 

 

 

 

Pukinjuuri kukkii juhannuksen jälkeen.

Lue loppuun

Syötävät luonnonkasvien juuret/mukulat 23.30. Vaaleatähkämunkki

Vaaleatähkämunkki (Phyteuma spicatum) on Suomessa viljelty koristekasvi samoin kuin sen lähisukulaiset sarvitähkämunkki, pyörötähkämunkki ja tummatähkämunkki. Näistä vain vaaleatähkämunkki näyttää suhtautuvan vakavasti Suomen valloittamiseen.

 

 

 

 

 

 

 

Vaaleatähkämunkin kokovartalokuva…

Lue loppuun