Alaskankleitonia (Claytonia sibirica) on kotoisin niin Alaskasta kuin Siperiastakin. Pelkästään nämä meriitit antavat aihetta olettaa, että se kykenee ottamaan lopullisen askeleen suomalaiseksi luonnonvaraiseksi kasviksi. Alaskankleitonian nykyinen status on ”uustulokas, vakinainen, harvinainen”. Siitä, miten välkkyä tämänkin kasvin puistoihin raijaaminen loppujen lopuksi oli, voidaan olla montaa mieltä.
Alaskankleitonia on joko yksivuotinen tai epämääräisen monivuotinen. Sopeutuva kasvi siis.
Alaskankleitonian lehdet ovat talvehtineet.
Uudet, mehevät lehdet ilmaantuvat toukokuun alussa.
Alaskankleitonia kukkii toukokuun lopulla, mutta saattaa palata asiaan loppukesällä. Kuten sanottu, alaskankleitonia on sopeutuva kasvi.
Nuoria lehtiä sekä kukkanuppuja lautasella.
Alaskankleitonian lehtien melko neutraalia makua häiritsee vieno metallinen sivumaku, joka voidaan jyrätä viinietikalla.
