Häränsilmä (Hypochoeris maculata) kasvaa alkuperäisenä Keski-Suomen korkeudelle asti, etelämpänä kasvi on jopa yleinen. Kasvi suosii hyvinkin kuivia kasvupaikkoja, joilla kykenee selviämään syvälle ulottuvien juuriensa avulla. Metsäpuutarhan perustajan kannattaa siis huomioida, että ruokakasveja löytyy toivottomillekin paikoille.
Häränsilmää kutsutaan nykyään virallisesti (harju)häränsilmäksi.
Häränsilmän mykeröt ovat huomattavan kookkaat.
Varttuneemmat ruusukelehdet ovat krouvia tekoa.
Häränsilmän lehdet maistuvat reilusti vihreiltä lehdiltä. Salaatilta ne eivät maistu, sillä salaateistahan on maut onnistuttu jalostamaan pois. Vokkaaja käsittelee häränsilmän lehtiä kuin kiinankaalin lehtiä, metsäsissi kaappaa ohimennessään häränsilmän lehtiä kuidunnälkäänsä. Metsäsissithän syövät itsensä maaston halki.
Suomessa tavataan hyvin satunnaisesti myös liuskalehtihäränsilmää (H. radicata), (harju)häränsilmän pienempää, useampivartista lähisukulaista.