Suomessa myynnissä olevien kannojen tieteelliseksi nimeksi ilmoitetaan usein Canna x generalis. Kyseessä on komeakukkaisiksi jalostetuista lajikkeista, ei varsinaisista ruokakasveista.
Seuraavassa kasvatetaan tieteelliseltä nimeltään C. indica -nimistä lajia, sillä kyseinen laji on ruoantuotannon kannalta maailmanlaajuisesti tärkein Canna-laji. Kasvista näkee myös käytettävän tieteellisiä nimiä C. discolor ja C. edulis.
Kannojen nuoria versoja voidaan hyödyntää keittämisen jälkeen varhaisvihanneksina. Kasvien turvonneet tyvet eivät ole mukuloita, sipuleita eivätkä juuria, vaan maavarren pullistumia, joista esiin pomppaa niin juuria kuin versojakin. Kasvia voidaan lisätä niin sanotuista juuripistokkaista.
Niin eksoottinen kasvi kuin kanna onkin, se ehtii Suomessa tuottaa siemenestä kasvatettuna säällisen ”mukula”-sadon huononakin kesänä. Keski-Amerikasta kotoisin olevia Canna-kasveja viljellään nykyään maailmanlaajuisesti, sillä ”mukulat” ovat hyvin tärkkelyspitoisia.
Koristekannoja syyskuun alkupuolella. Kuva Marketanpuistosta.
Maaliskuun loppupuolella kylvetyt kannan siemenet ovat itäneet huhtikuun alussa. Kylvetyistä siemenistä vain joka viides on itänyt.
Kannat ovat aina tyylikkäitä. Kuva toukokuun alusta.
Vuoden 2017 kevät osoittautuu katalaksi. Toukokuun lopulla ulos istutetut kannat on jouduttu suojaamaan useammalla harsolla.
Lehden kärki on kylmänä yönä selvästi vioittunut, mutta tämä ei osoittaudu merkittäväksi haitaksi.
Heinäkuun alussa ilmaantuu kannojen tyviltä sivuprojekteja.
Kannan kukka on omanlaisensa. Kuva elokuun alusta.
Kanna on Suomessa myöhään kukkiva perenna. Asia voidaan ilmaista myös siten, ettei Suomen oloissa valmista tule. Avomaalla, ainakaan vuonna 2017, eivät kannat tuottaneet itävää siementä.
Raakojen siemenpallukoitten pitäisi nyt kypsyä. Tämä ei näytä kovin todennäköiseltä, sillä kuva on syyskuun lopulta.
Keittiössä
Kannojen ”mukulat” kaivetaan maasta ennen routaa.
Sipulinomaisia ”mukuloita”. Kuva syyskuun lopulta.
Putsattuja kannan ”mukuloita”.
Samat ”mukulat” keitettyinä.
”Peruskannan”, C. indican, keitetyt ”mukulat” ovat melko kovamaltoisia, hieman kuituisia ja maultaan suorasukaisen jalostamattomia. Tästäkin voi tykätä.