Aihearkisto: Vartteita

Vartteita 3.10. Ajankohdat

Jalo-oksien keruu hoidetaan taimistoilla joulukuun loppuun mennessä. Syynä tähän voidaan nähdä ajankäyttöön liittyvät kysymykset.

Kaupallisilla taimistoilla varttamissesonki alkaa keskellä talvea, sillä työtä piisaa viikoiksi ellei kuukausiksi. Taimistoilla on kuitenkin käytössään säilytystiloja, jotka ovat varustettuja hienostuneella säätötekniikalla, jolla hallitaan lämpötilaa ja kosteutta, sekä kokemusta näitten laitteiden käytöstä.

Kotipuutarhureilla taas on käytössään yksinkertainen sääntö, sekä tämän säännön täsmennys.

Sääntö sanoo, että vartettaessa perusrungon kasvuun herääminen saisi olla hiukkasen pidemmällä kuin jalo-oksan vastaava. Säännön täsmennys taas lausuu, että ellei tämä asiaintila ole saavutettavissa, niin sekin kelpaa, että niiden kasvuunherääminen on samassa vaiheessa. Tämä onkin helpompi järjestää.

Kotipuutarhuri käärii ja teippaa maaliskuun lopulla sanomalehtipaperista putken, johon merkitään säänkestävällä tussilla lajikkeen nimi. Puun luona tökätään putki lumihankeen pystyyn ja tipautetaan puusta leikatut vuosiversot talteen. Perään ripotellaan pari kourallista lunta ja pääty teipataan.

Puitten leikkaaminen kannattaa aloittaa niistä puista, joista halutaan talteen jalo-oksia.     

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun

Vartteita 2.10. Hedelmäpuitten perusrungot

Kaupan perusrungot

Perusrunkoja voi Suomen maassa vapaasti ostaa ja vieläpä hyvin kätevästi. Tilaukset laitetaan vetämään sähköpostin välityksellä ajoissa syksyn aikana, ja perusrungot haetaan paikkakunnan postista keväällä. Varaudutaan siihen, että tilauksen minimimäärä on tyypillisesti 50 kpl/lajike.

Lopullinen kauppahinta kipuaa voimakaskasvuisen omenapuun kohdalla hivenen yli yhden euron. Muitten kohdalla hinnat ovat tukevampia.

Perusrungot on haettu postista huhtikuun alussa. Paketti on purettu ja ’Antononovka’-perusrungot on pistetty muovisäkkeihin, päärynöille tarkoitetut ’Pyrodwarf’-perusrungot muovipussiin. Säkit ja pussi on täytetty mullalla siten, että juuret jäävät kokonaan peittoon. Perään ripotellaan lunta ja rungot siirretään viileään. Ne voidaan myös varastoida lumihankeen.

 

 

 

 

Luetteloita selattaessa muistetaan, että monet perusrunkoja välittävät tahot edustavat keski-eurooppalaisia tuottajia ja luettelot sisältävät näin ollen perusrunkoja, joitten käyttö saattaa Suomessa rajoittua koetoimintaan Ahvenanmaalla. Luetteloiden selaaminen kartuttaa joka tapauksessa yleissivistystä. Tarpeen vaatiessa vasta-alkajan sopii käydä neuvottelu välittäjän kanssa ennen tilauksen tekemistä. Lue loppuun

Vartteita 1.10. Kolme menetelmää

Moderni hedelmänviljely lepää varttamisen varassa. Perusrunko (-juuri) vaikuttaa niin satoisuuteen, satoikään tuloon, talveentumisen ajoitukseen kuin puun lopulliseen kokoon. Jossain määrin voidaan perusrungon valinnalla vaikuttaa jopa siihen, missä vaiheessa puuvartisen kasvin talvinen lepotila murtuu. Asialla on huomattava merkitys hankkeissa, joissa ”eteläisiä” puita tuodaan pohjoiseen päin.

20-vuotiaan päärynäpuun tyvi. Perusrungon ja jaloverson varttamiskohta on selvästi esillä.

 

 

 

 

 

 

Niin koriste- kuin hedelmäpuitten varttamisella on perussyynsä. Muita, kaupallisessa mielessä marginaalisempia syitä löytyy myös. Varttamisen sovellutukset ovat moninaiset.

20-vuotiaan omenapuun  ”luonnoton” tyvipullistuma paljastaa vartekohdan.

 

 

 

Lue loppuun