Seuraavassa esittäytyvät yhdeksän tarhaorvokkia on kuvattu etelä-suomalaisella hautausmaalla touko-kesäkuun vaihteessa. Kyse on edellisenä (-sinä) vuosina haudoille tuotujen orvokkien vapaasti pölyttyneitten yksilöitten siemenjälkeläisistä.

Kuvausta on suuresti edistänyt kaksi asiaa. Ensinnäkin näin ilmaantuneita orvokkeja on hautuumaalla kohdeltu maskotteina, joita ei ole vainottu rikkaruohoina. Toiseksi kyseinen hautausmaa ei ole nurmikko- vaan sorapohjainen. Orvokit tyytyvät melko vähään, kunhan valoa riittää eikä kilpailu elintilasta ole ylettömän kovaa.

Lue loppuun →

Keväällä kauppoihin ilmaantuvat täydessä kukassa olevat amppelikasvit. Kasvien siemenlisäyksessä harjaantuneessa kasviharrastajassa näin aikainen kukinta herättää kysymyksiä.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun siemenlähetys on saapunut ja pussukoitten kylvöohjeet on luettu, käy ilmi että amppelikasvien esikasvatusajat sisätiloissa ovat hyvinkin pitkiä. Näin siis siinä tapauksessa, että kasvien kukintaa pyritään ajoittamaan kesän kynnykselle.

Jos taas tarkoitus on kukittaa rapukestit, niin vastaavaa kiirettä ei ole saada siemeniä multiin.

Kylvösuosituksia noudattava joutuu tutun tosiasian eteen: valo ikkunalaudalla ei riitä. Suurempi pulma tämä ei ole. Yksikin kattoon ripustettu loisteputki yleensä riittää, sillä kysehän on lisävalotuksesta.

Amppelikasvien hiljaiseen maailmaan on seuraavassa tutustuttu aloittamalla siemenluetteloista. Jos kasvin etuliitteenä on esiintynyt sana ”riippa” ja kasvin suku on tuntunut edes hämärästi tutulta, niin näistä on aloitettu. Näin valitut kasvit osoittautuvat samoiksi kuin kaupankin olevat, ja näin on päästy vertailemaan omia aikaansaannoksia ammattilaisten vastaaviin. Tämä osoittautuu hyvinkin opettavaiseksi.

Amppelikasveiksi tarkoitetut kasvien siemenet ovat verrattain kalliita. Siemenpussien hinnat liikkuvat samoissa lukemissa kuin muittenkin, mutta siemeniä pussista saattaa löytyä vain muutama. Seuraavassa on kaikki viidestä pussukasta löytyneet siemenet kylvetty.

Riippapelargonia ’Summer Schowers’ (tarkoitus lienee ollut ”showers”)

Kaksi pelakuun siementä näyttäisi itäneen maaliskuussa.

Lue loppuun →

Suomeen rantautuu tuon tuostakin ”uusia” vihanneskasvia. Kyse on kuitenkin aina maailmalla jo aikoja sitten vakiintuneista ja hyödynnetyistä lajeista ja lajikkeista. Koko maailman mittakaavassa uutta viljelykasvia harvemmin näkee.

”Flower sprout” sanoo englantilainen ja viittaa Britanniassa lähivuosina kehiteltyihin ruusu- ja lehtikaalien risteytyksiin. Erikoista näissä kasveissa on että kukkakaalien tiukkojen pienoiskerien sijaan risteytykset tuottavat huomattavasti löyhempiä keriä.

”Lehtiruusukaali” on viljelijöitten käyttämä kauppanimitys, josta saattaa kehittyä näitten jalosteitten virallinenkin nimi. Nimessä on tolkkua, joten sitä tullaan seuraavassa käyttämään.

Kovin helposti innostuvat amerikkalaiset ovat jo ehtineet brändätä lehtiruusukaalin nimeksi ”Kalette” (engl. kale: lehtikaali).

Viljelyssä lehtiruusukalit käyttäytyvät kuten lehti- ja ruusukaalit. Seuraavassa seurataan ’Autumn Star’-nimistä lajiketta, jonka siemenet on ostettu suomalaisesta verkkokaupasta. Lajike on kaupan olevista lajikkeista aikaisin. Ne kaksi muuta, myöhäisempää lajiketta ovat nimeltään ’Snow Drop’ ja ’Mistletoe’. Siemenet ovat ns.ensimmäisen sukupolven risteytyksiä, minkä F1-merkintä lajikenimien yhteydessä kertookin.

Huhtikuun alussa kylvetyt ’Autumn Starin’ siemenet neljä viikkoa myöhemmin.

Lue loppuun →