Kirjoittajan arkistot: Kaj Simberg

Päärynä- ja omenapuitten itsepölytyksestä

Aloittaa sopii vanhalla viisaudella: mitä monipuolisempi ristipölytys, sen suurempi kilomääräinen kokonaissato. Merkittävää on myös se, että yksittäisten hedelmien laatu on lähtökohtaisesti aina parempi, kun asialla on ollut useampi pölyttäjä.

Kasvatetut päärynä- ja omenapuut voidaan jakaa kolmeen ryhmään, mitä itsepölytyskykyyn tulee.

Ensimmäisen ryhmän muodostavat puut, jotka tuottavat säällisiä satoja ilman minkäänlaista ristipölytystä. Ryhmä on hyvin pieni.

Toisen ryhmän muodostavat puut, jotka selvästi hyötyvät ristipölytyksestä, mutta joiden oksilta löytyy toisinaan itsepölyttyneitäkin hedelmiä. Valtaosa päärynä- ja omenapuista kuuluu tähän ryhmään.

Kolmannen ryhmän muodostavat tietysti puut, jotka eivät tuota minkäänlaista satoa ilman naapuriapua. Ryhmä on hyvin pieni.   

Itsepölyttyneet hedelmät voidaan tunnistaa jo siitä, että niiden siementen kehitys on jäänyt puolitiehen. Itämiskykyinen siemen on pullean komia. 

Katsotaanpa.

 

 

 

 

 

Kaksi ’Elokuun päärynää’. Ylempi viipalesikermä paljastaa pienikokoisen päärynän tasalaatuisen koostumuksen. Esillä ei ole yritystäkään tuottaa siemeniä. Alempi, viipaloitu päärynä on selvästi pölyttynyt.

Lue loppuun

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 18.60. Nurmitatar

Nurmitatar (Bistorta vivipara, ennen vanhaan Polygonum viviparum) kasvaa kaikkialla Suomessa. Kasvi on myrkytön, joten sen lehtiä sopii kyllä natustella, vaikka maku ei ole kummoinen. 

Seuraavassa keskitytäänkin kasvin tuottamiin itusilmuihin.

 

 

 

 

 

Nurmitatar kukkii kyllä, mutta tuottaa harvakseltaan siemeniä, jotka eivät vaivaudu itämään.

Lue loppuun

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 17.60. Suolaheinät

Maailmalla myydään suolaheinän siemeniä vihannesmaalle kylvettäviksi. Seuraavassa tyydytään tarkastelemaan kahta Suomen luonnossa yleistä Rumex-kasvia. Kyseessä on niittysuolaheinä (Rumex acetosa) sekä ahosuolaheinä (R. acetocella). Molemmat ovat monivuotisia, alkuperäisiä kasveja.

 

 

 

 

 

Ahosuolaheinä valtaa nopeasti kuivaa maata, jota muut kasvit karsastavat.

Lue loppuun