Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 17.60. Suolaheinät

Maailmalla myydään suolaheinän siemeniä vihannesmaalle kylvettäviksi. Seuraavassa tyydytään tarkastelemaan kahta Suomen luonnossa yleistä Rumex-kasvia. Kyseessä on niittysuolaheinä (Rumex acetosa) sekä ahosuolaheinä (R. acetocella). Molemmat ovat monivuotisia, alkuperäisiä kasveja.

 

 

 

 

 

Ahosuolaheinä valtaa nopeasti kuivaa maata, jota muut kasvit karsastavat.

Lue loppuun

Erikoisemmat ruokakasvit. Sokerijuuri

Kiinasta kotoisin olevaa sokerijuurta (Sium sisarum) ehdittiin viljellä Suomessa melkoisen tovin, kunnes tästä luovuttiin. Luopuminen tapahtui niinä aikoina, kun hevosen lopullisesti korvasi traktori.

 

 

 

 

 

”Syksyllä satoa korjattaessa voi pienemmät juuret erottaa lisäysjuuriksi ja istuttaa ne taas maahan.” Näin toteaa Frans Salosen ja Arvo Haapasen ”Uusi Puutarhakirja” (painovuosi 1944).

Lue loppuun

Eksoottiset mukulakasvit. Tiikerikukka

”Viljelykasvien nimistön” yleisluonnehdinta tiikerikukasta (Tigridia pavonia) kuuluu näin: ”koristekasvina kasvatettava mukulakasvi, ulkona kestävä tai sisällä talvetettava (Mu)”. Hämmennystä saattaa herättää se, että kasvia luonnehditaan maailmalla myös sipulikasviksi.

Kovin syvälle ei kannata vetää hernettä nenäänsä, maallikon sopii ajatella tiikerikukan maanalaisia, syötäviä osia varren pullistuneina alaosina, jotka sattuvat muistuttamaan sipuleita.   

Tiikerikukka on kotoisin Meksikosta päin, missä sen mukuloita on aina syöty. 

 

 

 

 

 

Maalis-huhtikuun vaihteessa kylvetyt tiikerikukan siemenet voidaan ruukuttaa toukokuun alkupuolella. Melko ilmeinen yksisirkkainen kasvi tämä tiikerikukka.

Lue loppuun