Viiriäiset puutarhassa

Viiriäistä (Coturnix coturnix) sekä tarhataan että metsästetään. Suomessa lintu kuuluu nykyään pesimälajistoon, vaikka tilanne on vuosisatojen saatossa vaihdellutkin. Pesintäpuuhiin Suomeen pistäytyvät viiriäiset ovat harvinaisia ja rauhoitettuja. Tarhaviiriäiset ovat hyvinkin jalostettuja.

Viiriäisten pito ei periaattellisella tasolla eroa juuri kanojen pidosta. Ruokalista on samantyyppinen: vihreät kasvinosat, siemenet sekä pienet selkärangattomat. Ostorehun menekkiä voidaan säätää tarjoamalla viiriäisille rikkaruohojen siemeniä. Kotilot ja etanat kiinnostavat viiriäisiä jossain määrin.

Muuttolintuna viiriäinen muuttaisi mielellään etelään talveksi. Ympärivuotinen tarhaus vaatiikiin mittavia järjestelyitä, sillä kyse ei ole muutamasta undulaatista, jotka voitaisiin siirtää olohuoneeseen.

Kuten linnuilla yleensä ja kanalinnuilla varsinkin, viiriäisillä on kivipiira, jonka toiminta vaatii hiekanjyväsiä. Näitäkin on oltava tarjolla.

Kukko on asiassa välttämätön.

 

 

 

 

 

Viiriäinen on valpas lintu.

Lue loppuun

Pistokkaat 6.20. Kukkivat pistokkaat

Puuvartisilla kasveilla esiintyy hormonaalinen ja fysiologinen ”nuoruusvaihe-tila”, joka kasvin ikääntyessä korvautuu ns. maturiteetilla. Pistäjän kannalta tämä näyttäytyy siten, että kukkimattomista puuvartisista kasveista kerätty materiaali juurtuu suuremmalla todennäköisyydellä kuin kukkineista. Kukkimattomienkin joukosta kannattaa valita nuorinta mahdollista materiaalia. Hyvin useassa tapauksessa tämä on juurtumisen edellytys.

Seuraavassa kolme tapausta, tai lajia, jotka näyttäisivät uhmaavan tätä sääntöä. Yllättävää tämä ei ole. Kasvit osaavat yllättää.

Keväällä pistettyjä amerikanheiden pistokkaita, jotka on kuvattu seuraavana keväänä.

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun

Hapanmehun uusiokäyttö

Hapattamisen yhteydessä syntyvää ns. hapanmehua voidaan uusiokäyttää sellaisten kasvisten yhteydessä, joiden maitohappobakteerien riittävyyttä epäillään. Tällaisia ovat esim. kuoritut vihannekset, joitten pinnoilta maitohappobakteerit ovat poistettu. Myös kiehauttaminen niittaa bakteereja tehokkaasti.

Hapanmehu sinänsä koostuu vedestä, jossa muutama painoprosentti merisuolaa sekä itse maitohappobakteereista.

Hapanmehua saadaan talteen vaikkapa siivilöimällä hapankaalia, varta vasten tehty hapanmehu syntyy kaikkein helpoiten hapattamalla muutama avomaankurkku. Asiasta enemmän tässä.

Hapatukseen soveltuvaa lasitavaraa löytyy kyllä keittiökaapista kuin keittiökaapista.

1

Muutama avomaankurkku hapattumassa.

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun