Pistokkaat 10.20. Palmuvehkan lisäyksestä

Mukuloita tuottavaa, Itä-Afrikasta kotoisin olevaa palmuvehkaa (Zamioculcas zamiifolia) voidaan lisätä jakamalla. Ruukutettu mukula funtsaa toisinaan vuodenkin ennenkuin ryhtyy yhtään mihinkään.

 

 

 

 

 

Palmuvehkan mukuloita ja maavarsia.

Kasvia voidaan myös lisätä pistokkaista, jotka leikataan kasvin maanpäällisistä osista. Tämäkään ei yllätä.

 

 

 

 

 

Lehdykkä tuottaa puolessa vuodessa ensin pikku palleron, josta sitten seuraakin kaikki muu.

 

 

 

 

 

 

 

Lopputulos onkin sitten muutaman vuoden kuluttua tämä. Mullasta törröttää edelleen ne kaksi lehdykkää, jotka ovat tuottaneet koko kasvuston.

Puhe on ollut ”lehdyköistä”, eikä lehdistä. Mitä hienostelua tämä nyt taas on? Asiassa on syytä ottaa askel taaksepäin.

Palmuvehka ei tuota lainkaan maanpäällisiä varsia, vaan koko maanpäällinen komeus on vain yksi lehti, täsmällisemmin ilmaistuna kerrannaislehti. Yksittäiset lehdykät ovat siis vain osia tästä lehdestä.

Tästä kaikesta on se mielenkiintoinen seuraus, että mitä hyvänsä palmuvehkan maanpäällisistä osista leikattua palasta voidaan kutsua lehtipistokkaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Kerrannaislehti on leikattu kolmeen osaan. Kahdesta lehdenpalasesta ei kasvakaan lehdyköitä. Näitä kahta lehden osaa kutsutaan seuraavassa ”pätkiksi”.

 

 

 

 

 

”Pätkät” ovat yhdessä vuodessa tuottaneet mukulanalkuja.

Seuraavaan vaiheeseen pääseminen on sekin kestänyt vuoden.

 

 

 

 

 

”Pätkien” mukulat ovat kehittyneet sille asteelle, jolla ilmaantuu lehtiä.

 

 

 

 

 

Päältä päin näyttää tältä. ”Pätkät” ovat tässä vaiheessa antaneet kaikkensa ja lahoavat pois. 

Palmuvehkojen lisääminen ”pätkistä” kesti siis kaksi vuotta. Kerrannaislehtien kokonaisista lehdyköistä lisääminen kestää yhtä kauan.

Vaikka palmuvehkojen lehtipistokaslisäys verraten hidasta onkin, niin kannattaa muistaa, että palasia mahtuu yhdelle neliömetrille sellaiset viisisataa kappaletta. Ammattilaisille, jotka optimoivat viljelykäytäntöjään, riittänee lyhyempikin aika.

Yhtä kaikki: edellä esitetty auttaa tulkitsemaan muitten, samaan tapaan lisättyjen kasvien lähimenneisyyttä.

 

 

 

 

 

Kolme vuotta vanha anopinkieli. Kaiken alku ja juuri, lehdenpalanen, on edelleen hyvässä hapessa.

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn