12 mm vesivanerilevy on ihanteellinen (ulko)työpöydän taso. Peittämällä tämä pressulla talveksi sen ikää voidaan nostaa kymmeniin vuosiin.
Levyn lisäksi tarvitaan kaksi ns. yleispukkia, joiden varaan levy nostetaan. Ns. työpukilla tarkoitetaan taas työtasoa, jolla voidaan seistä, mutta näitä ei tässä käsitellä.
Yhteen yleispukkiin tarvitaan metrin verran 2’x4’ soiroa sekä kymmenen metriä lautaa. Nauloiksi sopii varata sekä kahden ja puolen että kolmen tuuman nauloja, ruuvit ovat hieman kyseenalaisia retuutettavia rakenteita koottaessa, puhumattakaan siitä, että ruuveja ei voida kotkata.
Välttämättömiä työkaluja ovat saha, vasara, suorakulma sekä timpurinkynä. Luetteloon on hyvä liittää myös muutama liimapuristin. Välttämättömiin perusjärjestelyihin taas kuuluu tasainen alusta. Sähköä ei tarvita.
Työtason korkeuden määrää sekä pukin jalkojen pituus että levyjen alle tulevien kannakkeitten korkeus. Kannakkeina käytetään vähintään kahta kantillaan olevaa soiroa, jotka korottavat työtasoa kymmenen senttiä.
Aivan ensimmäiseksi valmistetaan yleispukin niska.
Kunhan naulat on harkiten sijoitettu, niin voidaan neljän metrin laudat naulata suoraan neljän metrin soiroon, ja tämän jälkeen pätkiä aikaansaannos.
Seuraavaksi tarvitaan kulma, jonka määrittämiseen tarvitaan 60 mm naula. Kyse on kahden ja puolen tuuman naulasta, jonka kokonaispituus kantoineen on 63 mm. Itse kulma käy ilmi kuvasta.
Kunhan kulma on määritetty, valmistetaan kulmamalli, jota käytetään orjallisesti. Useamman mallikappaleen käyttö johtaa kulman vaeltamiseen.
Kunhan pukin jalkojen sekä ylä- että alapäät on sahattu samaan kulmaan, niin ne voidaan liittää pukin niskaan. Kuvassa minimimäärä kolmen tuuman nauloja. Koko hanke joko seisoo tai kaatuu sen varassa, tehdäänkö tämä tarpeeksi täsmällisesti vai ei.
Puolivalmis pukki on nostettu tasaiselle alustalle.
Pukin vaakajuoksut on nostettu apupalikoitten varaan. Kaikki vaakajuoksut sahataan kerralla.
Liitettäessä kaksi lautaa toisiinsa riittää kahden ja puolen tuuman naulat, jotka kotkataan, siis lyödään länään.
Liitokset eivät ole puusepän liitoksia, sillä laudat saapuvat eri osoitteista, kuten raksalla sanotaan.
Lopuksi kannattaa tukea niskaa ylijääneillä laudankappaleilla.
Näin kootut pukit voidaan varastoida päällekkäin.
Jälkihuomioita
Jos puun kosteusprosentti on viidentoista paikkeilla ja lämpöä riittää, niin puu lahoaa. Suomen karuissa oloissa tämä on verraten hidasta.
Sateensuojaan jäävien yleispukkien osien pinnoittaminen on turhaa. Jalkojen alaosia voidaan vaikka tervata.
Maata vasten on asetettu kyllästetty puu ja pukin jalka on eristetty tästä kattohuovan palasella. Hyötyä tästä varmaan on, mutta kallistahan tällainen fiinistely on.
Kuvan pukit ovat 12 vuotta vanhat, levy melkein kaksi kertaa vanhempi.
Ulkosalla 12 vuotta viettäneen pukin jalka. Tässä vaiheessa on jäkälä päässyt vauhtiin.
Kasvien kuvaamisessa pitkä ja leveä työpöytä on kätevä. Kuvan puulaatikkoa käytetään kameran alustana, jonka korkeutta voidaan säätää.
Pientä tilpehööriä voidaan säilyttää sateen suojassa pöydän alla taimilaatikoissa.
Todella halpoja yleispukkeja voidaan valmistaa kertakäyttölavoista. Materiaalin mahdollisesta hentoudesta johtuen näistä valmistetut pukit eivät ole yhtä vankkoja kuin peruslaudasta valmistetut.
