Friteeratut kurpitsankukat

Uppopaistaa öljyssä voi niin kasvi- kuin eläinkunnan tuotteita. Menettely on nopea ja tuottaa rapean pinnan, koska ruoka-aineet pyöräytetään ennen uppopaistamista joko vehnäjauhoissa tai tähän tarkoitukseen valmistetussa taikinassa, niin sanotussa frityyritaikinassa. Varsinkin ohuet ruoka-aineet, kuten kurpitsankukat, vaativat tällaisen taikinakuoren.

Tärkkelys ja kuuma öljy sopivat hyvin yhteen, ja frittitaikinat ovatkin melkein kaikki vehnäjauhopohjaisia. Ylijääneestä taikinasta voidaan paistaa (hieman mauttomia) räiskäleitä.

Yksinkertaisimmillaan siis näin:

– 2 munaa

– 4 dl vettä

– 5 dl vehnäjauhoja

– suolaa

Kurpitsat kukkivat kesäkuun lopulta alkaen. Kukkia voidaankin kerätä pari kuukautta.

 

 

 

 

Yksittäinen kurpitsa tuottaa sekä poika- että tyttökukkia. Koska tarkkaan ottaen kukista syödään vain terälehdet, eikä lisääntymisvärkkejä, niin jälkimmäiset poistetaan esikäsittelyvaiheessa.

 

 

 

 

 

Frittitaikinaan dipatut kukat valutetaan hetki ennen niitten laskemista öljyyn.

 

 

 

 

Kypsymisen aikana ruoka-aineesta poistuu vettä pienten kuplien muodossa.

Kypsymisaikaan vaikuttavat käytetyn öljyn laatu, ruoka-aineen koostumus, yksittäisen palan koko sekä öljyn lämpötila.

Öljyn lämpötila laskee ainakin hetkellisesti, kun siihen lisätään huoneenlämpöinen kappale. Mitä massiivisempi tämä kappale tai nämä kappaleet ovat, sitä suurempi on lämpötilan lasku.

Liian pitkä paistoaika tai liian alhainen öljyn lämpötila johtaa siihen, että öljyä alkaa tunkeutua paistokuoren läpi itse ruoka-aineeseen.

Uppopaistamisessa käytetty alin lämpötila on 165 astetta, korkein 185 astetta. Viiden asteen lämpötilan lasku on siis merkittävä.

Pari minuuttia 170 asteessa on kullannut kukat rapeiksi. Vasemmalla kuvan taka-alalla on vertailun vuoksi ilman taikinakuorta öljyssä käytetty kurpitsankukka.

 

 

 

Niin kätevä kuin varsinainen öljynkeitin onkin, niin kevyemmälläkin varustelulla pärjää. Anturilla varustettuja digitaalisia lämpömittareita löytyy markkinoilta sekä yksinkertaisia että monimutkaisia. Näillä voidaan seurata öljyn lämpötilaa asteen tarkkuudella.Tarvittavat välineet voidaan summata:

-1litraa öljyä (oliiviöljy on tässä kingi, muut siemenöljyt kelpaavat)

-2-3 litran kattila + kattilan kansi

-Reikäkauha

Kattilaa, johon ei löydy omaa kantta, ei käytetä, ja hyvin yksinkertaisesta syystä: yli 200- asteinen öljy savuttaa, ja pystyy syttymään tuleen.

Perusohje mitä turvallisuuteen tulee, kuuluukin näin: ennen lieden kytkemistä päälle varataan valmiiksi käden ulottuville kattilankansi, jolla voidaan helposti tukahduttaa mahdolliset liekit.

Kukaan ei vastusta sammutusmattojen pitämistä keittiöissä, mutta näittenkään kanssa ei kohelleta. Kuumaa öljyä sisältävää kattilaa ei sovi horjauttaa hellan levyltä.

Niin kauan kuin kuuman öljyn kanssa tekemisiin joutuvat välineet ovat kaikki ruostumatonta terästä, niin kauan kaikki on hyvin.

 

 

 

Käytön jälkeen öljyn annetaan jäähtyä, ja se siivilöidään alkuperäiseen astiaansa.

Litraa öljyä ei kannata ostaa vain yhtä, vaan jopa kuutta paistokertaa varten. Ensimmäisestä paistokerrasta viimeiseen ei saisi kulua kolmea kuukautta pitempää aikaa, sillä mitä useammin öljyä on käytetty, sen nopeampaa on sen laadun heikkeneminen.

Toisaalta sadassa päivässä ehtii kyllä keksiä yhtä ja toista friteerattavaa.

Miksei näinkin: bataattiranskalaiset sekä -sipsit.

 

 

 

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn