Limusiidereihin kyllästynyt saattaa innostua palaamaan käymisellä tuotettujen juomien varhaisille juurille.
Vanhat roomalaiset eivät ostaneet viinihiivaa apteekista eivätkä sokeria supermarketista. Heidän käsityksensä mikrobiologian ilmiöistä olivat kylläkin surrealistisia, mutta he tiesivät sekä varpaitten että kantapään kautta hankitun kokemuksen myötä, että murskaamalla viinirypäleitä saavutetaan mielenkiintoisia tuloksia.
Nykymaailma tuntee suuren määrän sokereita ja kartoittaa hiivojen perimää, rypäleet pysyttelevät edelleen siinä, minkä parhaiten osaavat: tuottavat sokereita ja kasvattavat pinnoillaan monia erityyppisiä hiivoja.
Näin on myös omenan laita. Vastapuristettu, melko kylmä mehu valutetaan suoraan käymisastiaan, kannetaan sisätiloihin ja varustetaan vesilukolla.
Riittävällä miehityksellä päästään jopa 10 litran tuntivauhtiin.