Ananaksen lisäys

  1. Pistokkaat

Ananas ( Ananas comosus) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jonka varren päähän muodostuu hedelmä, ja hedelmän päähän lystikäs kruunu.

Ananaksenviljelijä ei tästä kruunusta kasvata uutta kasvia, sillä kruunun irrottaminen mädättäisi hedelmän saman tien. Pistokasmateriaalina käytetäänkin kasvin varteen ilmaantuvia versoja. Ajan myötä näittenkin versojen päihin muodostuu hedelmiä.

Suomalaiselle ananaksen kasvattajalle on siis jaettu Musta Pekka käteen, mutta tähän on täällä totuttu. Ananaksen kruunun juurruttaminen onnistuu kyllä, ratkaisevaa asiassa on kruunun kunto eli sen tuoreus. Tähänkään ei päästä varsinaisesti vaikuttamaan.

Kruunu kierretään irti, ja hedelmästä irronnut kartion muotoinen pala hedelmälihaa leikataan pois, sillä se mätänisi ruukussa saman tien.

Kuvassa näkyvät ulokkeet, joita toisinaan tapaa, eivät juurtumisen kannalta ole välttämättömiä.

 

 

 

Kruunun alimpia lehtiä riivitään irti, kunnes on saatu aikaiseksi viiden sentin mittainen pätkä vartta. Toisinaan joudutaan irrottamaan jopa parikymmentä lehteä. Kruunun annetaan kuivua yön yli ennen pistämistä turve-hiekkaan.

Pistokas voidaan halkaista pituussuunnassa kahteen, jopa neljään osaan. Tämä tosin vaatii asian totaalista hallintaa ja kokemusta. Vasta-alkaja tyytyy aluksi saamaan aikaiseksi edes yhden elinvoimaisen taimen.

Kolme kuukautta pistämisen jälkeen: vasemmalla tavallinen ananas, oikealla kääpiölajike.

 

 

 

 

Samat kasvit vuotta myöhemmin. Kaikki kärjistään kuivuneet, väsähtäneen näköiset lehdet ovat alkuperäisiä. Freessit lehdet ovat pistämisen jälkeen kasvaneita.

 

 

 

 

 

 

  1. Siemenlisäys

Ananaksen siemenet löytyvät heti kuoren alta. Kun kuoritun ananaksen kuoripaloja taivuttelee ja raapii lusikalla, ne saadaan kyllä esiin. Touhu on vetistä ja melko pitkäpiimäistä.

Keskivertoananaksen kuoren alta löytyy useimmiten tusina siemeniä.

 

 

 

 

Siementen itävyys ei ole ananaksen jalostustyössä koskaan ollut kovin korkealla sijalla, ja ne itävätkin vaivalloisesti.

Ananasviljelmät ovat monokulttuureja, siis kloonien massaistutuksia. Ristipölytystä ei näissä oloissa esiinny, ellei paikalla viljellä useita lajikkeita.

Kuusi kuukautta ja viisi ananasta myöhemmin on vaivat palkittu: kuvan oikeassa alalaidassa on pieni ananaksen alku.

 

 

 

 

  1. Poikaset

Ananaksen viljelykierto tropiikissa kestää nelisen vuotta, mutta kasvin kotiseudulla Etelä-Amerikan keskivaiheilla luonnonvaraiset ananakset tulevat vanhemmiksi. Keskeinen syy tähän on se, että ne tuottavat tyvilleen uusia alkuja. Näin käy myös suomalaiselle ikkunalautakasville, ennemmin tai myöhemmin.

Neljä vuotta vanha kruunusta pistokaskasvatettu ananas on itsekin ryhtynyt kasvulliseen lisäystoimeen.

 

 

 

Poikaset on irrotettu. Oikeanpuoleisesta taimesta näkee, että sen juuristo on täysin autonominen. Vasemmanpuoleisen taimen kohdalla on käynyt irrotettaessa pieni haaveri.

 

 

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn