Aihearkisto: Vartteita

Vartteita 8.10. Latvusvarttaminen. Osa 1

Kokonaan uusiksi

Päärynän ja omenan latvusvarttamiseen saatetaan ryhtyä monestakin syystä, joista yleisin lienee lajikkeen kokonaisvaltainen vaihto paremmaksi arvioituun.

Ihanteellisena voidaan pitää n. kymmenen vuotta vanhaa puuta, joka on saavuttanut 2-3 metrin korkeuden ja jolla on 6-8 oksaa. Tämän ikäisen ja kokoisen puun oksat ovat puolen metrin päästä rungosta mitattuna tässä vaiheessa varttamisen kannalta kohtuullisen paksuisia.

Hankkeessa menee muutama vuosi, sillä asiassa vaikuttavat muutamat tekijät, joihin varttaja ei pysty vaikuttamaan. Ilmeisin näistä on arvaamattomat säät. Tämän lisäksi riittää se, että mustarastas telakoituu hetkeksikin äskettäin vartetulle oksanpätkälle ja se olikin sitten siinä.

1

Valmis latvusvartettu puu koostuu yleensä kolmesta osasta. Tässä tapauksessa:  perusrunko: ’Antonovka’, välirunko: ’Gorecheff’, hedelmää tuottavat oksat: ’Särsö’.

 

 

 

 

 

Lue loppuun

Vartteita 7.10. Varttamissakset

 

”Itse varttaminen on sangen yksinkertaista. Se on enemmän tekijän taitoa kuin tietoa.” (Krannila 2008)

Sallittakoon tulkinta: tarkatkaan tiedot ajankohdista ja menetelmistä eivät vielä riitä, sillä asian keskiössä on itse varttaja, joka saa palaset loksahtamaan paikoilleen.

Tämän lisäksi on otettava huomioon jälkikäsittely, siis vartteitten saattaminen siihen kuntoon, että ne voidaan muutaman vuoden kuluttua istuttaa lopullisille kasvupaikoilleen.

”Taito” voidaan ymmärtää myös ahtaammin: varttamisveitsen menestyksellinen ja turvallinen käyttö vaatii harjoittelua.

Veitsikäden taidot joutuvat mielenkiintoiseen valoon, kun paikalle tuodaan varttamissakset, jotka takaavat perusrungon ja jalo-osan täydellisen yhteensopivuuden.

Veistä varttamisessa käyttävään sakset eivät kuitenkaan tee kovinkaan suurta vaikutusta, sillä itse varttaminenhan on ”sangen yksinkertaista”.

Lue loppuun

Vartteita 6.10. Luumupuun latvusvarttaminen

Latvusvarttamisella tarkoitetaan yleensä sitä, että verrattain iäkkään, lähinnä omena- tai päärynäpuun oksiin vartetaan uusia lajikkeita.

Tässä tapauksessa latvusvarttaminen toimiikin mallikkaasti, sillä puitten alempiin oksiin liitetyt vartteet pärjäävät hyvin kilpailussa muitten oksien kanssa.

Luumupuille tyypillinen pysty ja monihaarainen kasvutapa osoittautuu haasteelliseksi. Varttaminen luumupuun vaakasuorassa kasvavaan oksaan, sikäli kuin tällaisen luumupuusta edes löytää, johtaa usein siihen, että vartettu oksa jää tulevina vuosina kehittyvän latvuksen jalkoihin.

Lue loppuun