Aihearkisto: Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 49.60. Keltanokitkerö

Keltanokitkerö (Picris hieracioides) on idän suunnalla paikoittain jopa yleinen. Kyse on kaskemisen aikakaudella jalansijaa saaneesta kaksivuotiaasta muinaistulokkaasta. 

 

 

 

 

 

Keltanokitkerön aluslehdet ovat ruodillisia. 

 

 

 

 

 

Keltanokitkerö elokuussa.

 

 

 

 

 

Selvä huiskilomainen mykeröstö, kuten kasvikirjat muotoilevat. 

 

 

 

 

 

Kiehautetut keltanokitkerön lehdet säilyttävät ”paperimaisuutensa”. 

Keltanokitkerön maku on kitkerähkö. Hampailla riittää tekemistä.

Suomessa kasvaa myös toinen kitkerö, yksivuotinen karheakitkerö (P. echioides), mutta kasvi on sen verran harvinainen huithapeli, ettei sillä särpimen hankinnan kannalta ole Suomessa mainittavaa merkitystä.

 

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 48.60. Siankärsämö

Siankärsämö (Achillea millefolium) on koko maassa yleinen muinaistulokas. Kasvi on monivuotinen ja pärjää niin kuivilla kuin kosteammillakin kasvupaikoilla.  

 

 

 

 

 

Siankärsämön ruusukelehtien keruu alkaa toukokuun ensimmäisellä viikolla.

 

 

 

 

 

Siankärsämö kukkii keskikesästä alkaen. Näinä aikoina kerääjät selvittävät tykkäävätkö enemmän kukkanupuista vai kukista.

Siankärsämön kukissa esiintyy toisinaan voimakastakin punerrusta.

 

 

 

 

 

Kiehautettuja siankärsämön varhaisia versoja.

Ojakärsämö on fytofotodermatiitti, tai, kuten Hus:n kasviluettelo lausuu: ”Paikallisesti ärsyttävä kasvi”. Suositeltavaa siis on, että kasvia hierotaan ensin sormin, odotetaan hetki, ja vasta tämän jälkeen maistetaan sitä. Jos suussa tuntuu ärsytystä, niin verso kiehautetaan, jonka jälkeen suoritetaan seuraava maistamiskokeilu. 

Kaikki yrtit eivät sovi kaikille.

Suomen luonnossa tavataan myös ojakärsämöä (A. ptarmica). Kuten siankärsämö, ojakärsämö kasvaa koko maassa. Tätäkin kasvia kannattaa kokeeksi haukata. 

 

 

 

 

 

Ojakärsämö. Kasvi satsaa harvempiin, mutta isokokoisempiin kukkiin kuin siankärsämö.

 

Syötävät luonnonkasvien lehdet/versot 47.60. Pihasaunio ja kamomillasaunio

Pihasaunio (Matricaria matricarioides) (syn. M. discoides) on valloittanut koko Suomen vajaassa parissa sadassa vuodessa. Pihasaunion jalanjäljissä seuraa kamomillasaunio (M. recutita). Molemmat kasvit ovat 1-vuotisia.

 

 

 

 

 

 

 

Pihasaunio tyypillisellä kasvupaikallaan urheilukentän laitamilla.

Lue loppuun