Aihearkisto: Pistokkaat

Pistokkaat 9.20. Kantovesalisäys

Suomessa tuotetaan voimakaskasvuisia perusrunkoja kylvämällä esimerkiksi ’Antonovkan’ siemeniä muovihuoneitten turvepenkkeihin. Hillitysti kasvavia perusrunkoja tuotetaan taas  pääsääntöisesti solukkolisäyksen avulla.

Kantovesalisäystä avomaalla harjoitetaan myös, mutta vain hyvin marginaalisesti, sillä Suomen oloissa vartekelpoisen kantovesalisätyn perusrungon aikaansaaminen avomaalla vaatii kaksi kalenterivuotta. Keski-Euroopassa tähän riittää yksi kasvukausi, ja menetelmä onkin siellä päin hyvinkin yleinen, niin omena- kuin päärynäpuittenkin kohdalla.

Menettely on sinänsä yksinkertainen. Kantojen annetaan tuottaa versonsa, jotka mullataan sitä mukaa kun ne kasvavat. Kaksi multauskertaa ensimmäisenä vuonna riittää. Asiassa huomioidaan, että löysästi lapioitu multakasa painuu länään.

Juhannuksen jälkeen, versojen pituuskasvun hiipuessa, päästään peittämään keko haihduntaa estävällä materiaalilla. Paksu kerros nurmisilppua on tähän omiaan.

 

 

 

 

 

 

 

Poiskuihtuneen kymmenen vuotta vanhan omenapuun kannon versot on mullattu.

Lue loppuun

Pistokkaat 7.20. Avomaapistokkaat

Mustaherukat on aina osattu lisätä avomaalla. Kasvin latvapistokkaat on asetettu hieman vinoon keväällä kaivettuun pienoisojaan. Vinoon siksi, jotta maan alle saataisiin mahdollisimman paljon juuria tuottavaa vartta.

Toisen perinteisen avomaalle pistettävän kasviryhmän muodostavat pajut. Ennen kuin päästään mielenkiintoisimpiin kysymyksiin, hoidetaan nämä helpot tapaukset ensiksi alta pois.

 

 

 

 

 

 

 

Vakkapajun varsipistokkaita. Vinosti leikatut päät päätyvät maahan.

Lue loppuun