Karhunjuuri (Meum athamanticum), jota myös kutsutaan karhunkuminaksi, on Keski-Euroopan oma kasvatti. Vuoristoista kotoisin olevalla kasvilla on luontaista kykyä sinnitellä äärimmäisissä oloissa, kuten vaikkapa Suomessa.
Taas näitä sarjakukkaisia. Kasvin kukkanuput ovat punertavia, josta seuraa, että kukinnan alkuvaiheessa häivähtää punerrus.
Ristikukkaisia kaalikasveja piisaa. Kasvitieteilijät lokeroivat retiisin (Raphanus sativus) seuraavasti:
Daikon-ryhmä: Japaninretikka (R. sativus var. longipinnatus)
Niger-ryhmä: Retikka (R. sativus var. niger)
Radicula-ryhmä: Retiisi (R. sativus var. radicula)
Alkuperäinen luonnonkasvi, josta nämä kaikki on jalostettu, lienee Välimeren suunnalta alun perin kotoisin oleva, Suomen pelloiltakin puolituttu peltoretikka (R. raphanistrum).
Seuraavassa kasvatetaan Niger-ryhmän retikkaa ’Münchner Bier’. Lajikenimi viitanne siihen, missä ja miten saksalainen retikkansa nauttii. Koska kyseessä on kasvi, jota viljellään lähinnä palkojensa takia, käytetään kasvista seuraavassa nimitystä ”palkoretikka”. Ilmaisu on sikäli pielessä, että retikat eivät tarkkaan ottaen tuota palkoja, vaan lituja. Sekä maanläheisiä kotipuutarhureita että kasvitieteilijöitä on vaikea samanaikaisesti miellyttää.
Retikat itävät huoneenlämmössä saman tien. Ylijääneistä siemenistä voidaan siis talvella kasvattaa terveellisiä versoja.
Monivuotinen rohtosalkoruusu (Althaea officinalis), jota kutsutaan myös lääkemalvaksi, tuottaa melkomoisen juuriston, jonka tärkkelyspitoisuus on kiitettävän korkea. Ei siis ole yllättävää, että varsinkin Välimeren maissa ja Lähi-Idässä kasvin juuri(kin) on aina kelvannut ruoaksi ainakin katovuosina. Juuret voidaan syödä raakoinakin.
Alkuperäiseen ja hyvin muinaiseen vaahtokarkki-reseptiin kuului rohtosalkojuuren juuresta irtikeitettyä tärkkelystä. Tästä muistuttaa kasvin englanninkielinen nimikin, ”common marshmallow”.
Siemenistä kasvatetut kaksivuotiaat rohtosalkoruusut kukkivat ja kipuavat liki metrin korkeuteen.
Selvä malvakasvihan tämä.
Kaksivuotiaan rohtosalkoruusun juurakko.
Sama juurakko keitettynä.
Rohtosalkoruusun tuottama huomattava juurimassa on rakenteeltaan asiallinen. Keitettyjen juurien maku on suorastaan aggressiivisen mitäänsanomaton, mutta näin voidaan myös väittää keitetyistä makaroninpätkistä. Asiantila ei siis sulje ovia, vaan avaa niitä.