Aihearkisto: Bonsai

Bonsai 7.20. Viherhuonetalvehditus

Puurunkoisen, kennolevyillä vuoratun viherhuoneen teknisiä ominaisuuksia on käsitelty tässä. Seuraavassa seurataan erään lehtikuusen talvenviettoa samaisessa viherhuoneessa.

Kyseessä on vajaan kymmenen vuoden ikäinen euroopanlehtikuusi, joka on viettänyt puolet elämästään ulkosalla kohopenkissä. Päästyään harjoitusruukkuun se on siirtynyt viettämään talvensa viherhuoneessa. Juuriston käsittelemisen kannalta tämä on tietysti kätevämpi ratkaisu.

1

Muutaman vuoden takainen kuva avomaalta.

 

 

 

 

 

 

Puusta on sen ensimmäisinä elinvuosina karsittu suuri määrä oksia, siedettävästi sijoittuneet on typistetty vuosittain siten, että vaakasuoraa kasvua on suosittu.

Perusoksien valinta on siis hoidettu puun ollessa melko nuori, ja tämä näkyy selvästi siinä, että sen kaikki oksat ovat ikävästi samanpaksuisia. Vaikutelmaa vanhasta puusta ei tällä tavalla synny. Asia voidaan kuitenkin nähdä niinkin, että puu on vielä nuori, ja sille voidaan suoda lisää korkeutta. Tämä taas tarkoittaa nuorta, hennompioksaista latvaa.

2:22.11

Marraskuun puoliväli. Puu on odottanut kärsivällisesti ensilunta. Näin siis valokuvauksellisista syistä.

 

 

 

 

 

 

3

Kun edellinen kuva on saatu aikaiseksi, on puu siirretty saman tien viherhuoneeseen. Ruukku ei voisi olla enempää jäässä.

 

 

 

 

 

 

Ennen varsinaista talvea, siis aikaa, jolloin viherhuoneeseen ei oikeastaan ole mitään asiaa, suoritetaan talvijärjestelyt. Vesisäiliöt tyhjennetään, ruukut järjestetään koon mukaan ja viedään lumihankeen, keväisiä ruukutuksia varten tuodaan multasäkkejä pinoon, lehdettömät kasvit nostetaan hyllyille, lattia lakaistaan ja ruukkujen alle laitetaan astiat.

Talvella ei tietenkään kasveja kastella, mutta talvijärjestelyitten perimmäinen tarkoitus onkin kevääseen valmistautuminen.

4

Lehtikuusi et consortes ovat siirtyneet talviteloilla. 

 

 

 

 

5

Huhtikuun alku. Lehtikuuselle vaihdetaan uudet mullat viimeistään siinä vaiheessa kun ei enää muisteta, milloin se on viimeksi tehty. Tässä tapauksessa se ei ole vielä tarpeen.

 

 

 

6:14.5

Toukokuun keskivaihe. Lehtikuusi on ottanut pienoisen varaslähdön viherhuoneessa.

 

 

 

 

 

 

 

Bonsai 6.20. Viljelykierto

Avomaata hyödyntävä ruukkupuuharrastaja noudattaa soveltuvin osin taimistojen viljelystrategioita. Kasvit lisätään joko suvullisesti siemenistä tai suvuttomasti pistokkaista, ne istutetaan avomaalle ja niitten annetaan pullistua.

Ruukkupuuharrastaja kantaa erityistä huolta juuristojen kehityksestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hän nostaa puunsa parin vuoden välein maasta ja typistää juuristoa. Näin siis lehtipuitten kohdalla, havupuita kohdellaan huomattavasti hellemmin.

Seuraavassa luodaan silmäys ”viljelykierron” loppuvaiheeseen, siis hetkeen, jolloin nuoren puun kasvuvimma on saatu jotakuinkin ohjattua ennalta päätettyihin uomiin. Tässä vaiheessa puu ruukutetaan. Ajankohta on aina kevät.

Ensiksi eräs euroopanlehtikuusi

Puu on yli kymmenen vuotta vanha ja muodostuu omasta alaoksastaan, niin oudolta kuin ilmaisu kuulostaakin. Puun nykyinen runko (melko outo ilmaisu tämäkin) on sekä luonnonkihara että joutunut taivutuksen kohteeksi. Juuristoa ei ole häiritty puun avomaalla viettämänä aikana.

Puu on siemenestä kasvatettu.

1

Huhtikuun alkupäivinä on puu nostettu maasta.

 

 

 

 

2

Meneillään on kahvitauko. Puu viettää tämän saavissa.

 

 

 

 

3

Omatekoinen ruokatalousjätekompostimulta sisältää arvokasta savea. Mullan pinnalla viipyvä vesi ehditään juuri ja juuri saamaan kuvaan ennenkuin se imeytyy syvemmälle.

 

 

 

4

Koska puulla on jo tässä vaiheessa haihduttavia lehtiä, joita havupuitten kohdalla sopii myös kutsua neulasiksi, se jätetään harson alle pariksi viikoksi.

 

 

 

 

 

5

Loppukesällä ruukkuun ilmaantuneet rikkaruohot juovat turhat vedet.

 

 

 

 

Sitten eräs japaninmarjakuusi

Puun ollessa kolmivuotias se on langoitettu s-muotoon. Seuraavana vuonna langat on poistettu ja puu on istutettu avomaalle, jossa se on viettänyt kolme vuotta ilman, että siihen on kajottu millään lailla. Tänä aikana runko oikenee jossain määrin. Kaarien uloimpiin kohtiin jätetyt oksat säilyvät kyllä, vaikka ne kilpailutilanteeseen joutuvatkin.

Puu on pistokkaasta kasvatettu.

6

Kolme vuotta avomaalla on tehokkasti naamioinut pikku bonsai-alun.

 

 

 

 

 

 

7

Tämähän se kaiken seasta löytyykin.

 

 

 

 

 

 

8

Vuotta myöhemmin marjakuusi on tointunut.

 

 

 

 

 

 

 

Bonsai 5.20. Bonsaiharrastaja matkoilla

Keskellä kasvukautta pitemmälle reissulle lähtevä bonsaiharrastaja virittelee kastelujärjestelmiä ruukuissa kasvaville puilleen. Jos käytössä on avomaata, niin nämä järjestelyt voidaan unohtaa. Edellä esitetty on tietysti yleistys, seuraavassa konkretiaa.

1

Pistokkaasta kasvatettu vajaa kymmenen vuotta vanha köynnöshortensia heinäkuun alussa.

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun