Syötävät luonnonkasvien juuret/mukulat 6.30. Voikukka

Voikukka (Taraxacum officinale) on sikäli kätevä kasvi, ettei se kasva metsässä, vaan seuraa kiinteästi puutarhaharrastajan kintereillä. Voikukka hoitaa siis oman osuutensa ilmaantumalla juuri sinne, missä sitä tarvitaankin. Näin siis villivihannesten hyödyntäjän näkökulmasta.

1

Voikukkapenkin perustaminen ei vaadi kovinkaan suuria ponnistuksia.

 

 

 

 

Juuria kerättäessä kannattaa kaivaa juuri ylös kokonaisuudessaan, sillä juuristojen syvemmällä kasvavat kynänpaksuiset osat ovat helpoimmin hyödynnettävissä. Kuori irtoaa näistä sormin hankaamalla ja halkaistuista pätkistä on helppo poistaa niitten puiseva sisus.

Juuristojen ylemmät, massiivisemmat osat muodostuvat usein useammista toisiinsa kietoutuneista erillisistä juurista, joitten erilleen siivoaminen ei aina edes onnistu.

2

Kuvan juuret olisi voitu kaivaa esiin huolellisemmin. Osa arvokkaimmasta tavarasta on jäänyt maahan.

 

 

 

Juuret joudutaan käytännössä pilkkomaan ”Julienne”-tikuiksi, kuten keittiökielinen termi kuuluu. Liotus ennen keittämistä vähentää ainakin jossain määrin juurien väkevyyttä. Tikunkaltaisten juurenpalasten keittoajaksi riittää vajaa viisi minuuttia.

3

Vajaa kymmenen juurta riittää reiluun kouralliseen valmista ruokaa.

 

 

 

 

Keitetyt juurenpalaset ovat miedompia kuin yleensä otaksutaan. Kitkeryys ei nouse hallitsevaksi, vaan maku on pikemminkin juuresmainen ja kumea.

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn