Salaattipuhvetti puun alla

Eri menetelmiä

Salaattiainekset voi hakea kaupasta tai luonnosta. Näitten vaihtoehtojen väliin mahtuu kolmaskin vaihtoehto, nimittäin salaattipuhvettimenettely.

Puhvettimenettelyssä ei käydä kaupassa sen enempää kuin metsälläkään. Puutarhassa, siis asuintalon välittömässä läheisyydessä kasvavan hedelmäpuun tai marjapensaan alta haettavan materiaalin tuoreena säilyminen puutarhassa on samaa luokkaa kuin metsässä kasvavan ja sen hankintahelppous on samaa luokkaa kuin jos oltaisiin käyty kaupassa.

Heinätähtimön, jauhosavikan ja pelto-orvokin hämmästykseksi niitä ei ole häädetty puun alta, vaan kannustettu kukoistamaan. Heinätähtimö on monivuotinen kasvi, muut ovat yksivuotisia. ”Viljelyn” kannalta tämä ei ole ongelma, sillä luonnonvaraiset kasvit hoitavat kyllä lisääntymisensä ilman apua.

 

 

Kasvit

Pihatähtimöä kutsutaan myös vesiheinäksi, mutta edellinen nimitys on korrektimpi, sillä kasvi on tähtimö eikä heinä. Lehtien keruussa ei kannata käyttää saksia, sillä lehtien nyppääminen on nopeampaa. Kasvin kukinnan jälkeen ilmaantuvat lehdet ovat kooltaan pienempiä, ja kasvia kannattaakin saksia matalaksi, jotta kukinta estyisi ja uudet lehdet olisivat mahdollisimman kookkaita. Tässä onnistuminen on siinä ja siinä, mutta toisaalta sekä kukat kuin varretkin ovat arvokasta kuitua. Varaudutaan siihen, että alku- ja loppukesän pihatähtimösalaatit eroavat koostumuksensa puolesta toisistaan.

Jauhosavikan maku on huomattavasti tummempi eikä vivahda herneeltä kuten heinätähtimön. Jotta jauhosavikan maun tummuus ei pelästyttäisi ensikertalaista, niin sen osuus pihatähtimö-jauhosavikkasalaatissa voidaan aluksi jättää kolmannekseen. Jauhosavikkaakin voidaan lehtien keruun yhteydessä madaltaa, ja näin kannustaa sitä tuottamaan uusia haaroja sekä lehtiä.

Pelto-orvokki taas edustaa välttämätöntä turhuutta, ja on näin ollen turvassa rationaaliselta tarkastelulta.

Keruussa riivitään heinätähtimön ja jauhosavikan lehtiä kerroksittain suoraan salaattiastiaan.

 

 

 

Perusvinaigrette (yksi osa viinietikkaa, kaksi osaa ruokaöljyä) ja sen muunnelmat toimivat luonnonsalaateissa yhtä hyvin kuin kaupankin salaateissa.

 

 

 

Avomaalla kasvavan luonnonkasvin lehtien rakenne poikkeaa muovihuoneessa kasvatetun, mahdollisimman rapeaksi ja kevyeksi jalostetun kasvin vastaavasta. Ero käy ilmi viimeistään siinä vaiheessa, kun salaattia on säilytetty yön yli jääkaapissa. Kaupan salaatti vettyy mössöksi sen rakenteen romahtaessa, mutta näin ei käy pihatähtimö-jauhosavikkasalaatille, jonka lehdet ovat krouvimpaa ainesta.

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn