Pistokkaat 5.20. Latva- vai varsipistokas.

Otsikon kysymykseen on olemassa ekonomistinen vastaus: käytössä olevasta materiaalista, siis vuosiversoista, saadaan jokaisesta aikaiseksi vain yksi latvapistokas, varsipistokkaita taas useampia.

Köynnösten kohdalla tämä on hyvinkin ilmeistä.

1

Marja-aronian kasvuverso on kesäkuussa rapsaistu kolmeen osaan. Tämän jälkeen ne on pistetty.

 

 

 

2

Sama pilkottu marja-aronian verso kolme kuukautta myöhemmin. Pistokkaat  ruukutetaan samaan ruukkuun. 

 

 

 

3

Vuosi myöhemmin kaksi taimea kukoistaa. Kolmas ja pienin ei ole jaksanut isompien kyydissä.

 

 

 

 

 

 

Pienin taimi olisi suurella todennäköisyydellä jäänyt henkiin ja kukoistanut, jos sille olisi järjestetty mahdollisimman lokoisat olot syksyllä. Tämä muistuttaa pistokkaitten jälkikäsittelyn  tärkeydestä suomalaisissa, verraten tylyissä oloissa. Täkäläisen kasvukauden pituus on mitä on.

Latvapistokkaaksi voidaan myös kutsua pistokasta, joka koostuu kokonaisesta versosta. Kas näin:

4

Marja-aronian kokonainen verso. Mukaan on rapsaistu palanen edellisvuoden kasvua.

 

 

 

 

5

Kolme kuukautta myöhemmin. Näin rohea taimi voidaan istuttaa ulos avomaalle syyskuun lopulla. Marja-aronia on karaistuneimpia marjapensaita, mitä Suomessa esiintyy.

 

 

 

Tämä oli kivaa. Lisää tällaista.

6

Kaksi keväällä pistettyä idänkanukan pistokasta, jotka kuvattu keskellä kesää. Vasemmalla latvapistokas, oikealla varsipistokas. Juuristojen runsaudessa on eroa.

 

 

 

 

 

7

Samat tapaukset syksymmällä, lehtien karistua. Rotevampi latvapistokas on tuottanut huomattavasti massiivisemman uuden verson kuin varsipistokas. 

 

 

 

Täyttä valinnanvapautta latva- tai varsipistokas-asiassa ei pistäjällä aina käytännössä ole. Puuvartiset kasvit, joiden versojen latvaosat kuivuvat järjestään talvella pois, ohjaavat keväällä materiaalia keräävät pistäjät tyytymään varsipistokkaisiin. Monet köynnökset toimivat näin.

8

Keväällä pistettyjä viiniköynnöspistokkaita. 

 

 

 

 

 

 

Köynnöstelevien huonekasvien kohdalla kysymyksellä ei ole kummempaa merkitystä.

9

Vesiviikunan varsipistokkaita. Seassa jokunen latvapistokas. Kaikki juurtuvat.

 

 

 

 

Keskittyminen latvapistokkaisiin ei aina ole edes käytännöllistä. Parikin metriä kasvukaudessa venyvien pajujen versonkärjet voidaan tehokkuuden nimissä sivuuttaa. Pistettäväksi valitaan sormenpaksuisia varren pätkiä, jotka pistetään keväällä. Tällaisilla massiivisilla versonpätkillä on huomattavasti suuremmat ravintovarastot kuin luihuilla latvapistokkailla.

10

Siperianpajun pistokkaat avomaalla toukokuussa. 

 

 

 

 

11

Kolme kuukautta myöhemmin. Lokeroviljelytekniikkaan kuuluu vaihe, jossa ulospursuneet juuret leikataan irti, jotta taimi saadaan nostettua lokerostaan. 

 

 

 

Havupuitten varsipistokkaita sopii myös pistää, mutta lähinnä vain kokeilumielessä. Prognoosia pidetään näitten kohdalla heikkona. Asiassa suositaan siis latvapistokkaita.

12

Vuorihemlokin keväällä pistettyjä latvapistokkaita. Juurtumisprosentti näyttäisi olevan yli 50.

 

 

 

Asiassa vaikuttavat myös esteettiset seikat. Löytyy puuvartisia kasveja, joiden versojen oksankulmat ovat hyvinkin loivia. Tämä saattaa johtaa hieman vinoon lopputulokseen.

13

Kolmevuotiaat neidonhiuspuun puutumattomat pistokkaat. Vasemmalla latva-, oikealla varsipistokas.

 

 

 

 

 

 

Varsipistokkaan järkevä pituus on vähintään kaksi nivelväliä pistettiin sitten minä vuodenaikana hyvänsä. Käsillä olevasta materiaalista saatetaan saada aikaiseksi vain yksi lyhyehkö latvapistokas. Tällaista ei voida mennä pilkkomaan.

14

Keväällä pistetty Brachycarpum-ryhmän rodo. Pistetyn pätkän pituus on ollut viisi senttiä. 

 

 

 

 

Huonekasvien joukosta löytyy kosolti kasveja, joiden kohdalla varsipistokkaiksi leikkeleminen johtaa silkkaan sotkuun.

15

Lääkeaaloen latvapistokas.

 

 

 

 

 

 

Uskallettaneen muotoilla seuraava nyrkkisääntö: latvapistokkaita kannattaa suosia aina kun se muutoin on mahdollista ja järkevää.

Jälkijuurien syntymisessä välttämätön auksiini syntyy versojen kärkisilmuissa, joista se kulkeutuu alaspäin. Siinä missä varsipistokas vasta ihmettelee, latvapistokas on jo ryhtynyt hommiin.

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn