…onnistuu kyllä. Kyseeseen tulee kiinanjamssi (Dioscorea opposita, toisinaan: D. batatas). Viljelyn erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että kohtuullinen avomaalta kerättävä satomäärä vaatii Suomessa vuoden pituisen esikasvatuksen.

Erityisen vaivalloista tämä ei ole, sillä temperaattisten alueitten perennana se voidaan yhden kasvukauden ikäisenä talvehdittaa maakellarissa. Seuraavan vuoden satomäärä onkin sitten tolkullinen.

Edellä esitetty oli kiireiselle lukijalle tarkoitettu tiivistelmä. Seuraavassa sama tarina kuvin.

 

Ensimmäinen vuosi

Maailmalta on lopputalvena saapunut postilähetys. Ilmaisu ”Refrigerate till planted”, kehoittaa säilyttämään pussia sisältöineen jäähdytettynä.

 

 

 

Kyseessä eivät ole siemenet, vaan itusilmut.

 

 

 

 

Huhtikuun alussa kloonit ovat päässeet vauhtiin.

 

 

 

 

Huhtikuun lopulla on aloitettu karaisu.

 

 

 

 

Toukokuun alussa jamssit on tuotu kasvupaikalle. Näinä aikoina ne voidaan istuttaakin. Kyseessä ei ole mikään varsinaisesti arka kasvi.

 

 

 

 

 

Syyskuun lopulla on todettava että kiinanjamssi ei yhdessä vuodessa kovin kummoisesti kasva.

 

 

 

Lokakuun alun hallat ovat tärvelleet lehdet.

 

 

 

 

Ensimmäisen vuoden satomäärät eivät ole kovin rohkaisevia.

 

 

 

 

 

Toinen vuosi

Kaikkia itusilmuista kasvatettuja jamsseja ei ole istutettu avomaalle, vaan kolme on jätetty kasvamaan ruukkuihinsa.

Elokuun lopulla jamssit siirtyvät viherhuoneeseen.

 

 

 

 

 

 

Viherhuoneessa jamssit tuottavat itusilmuja.  

 

 

 

 

Jamssit on viety maakellariin talveksi.

 

 

 

 

Seuraavana keväänä viherhuoneeseen palautetut jamssit viheriöivät jo huhtikuussa.

 

 

 

 

 

 

Toista vuotta vanhat kasvit on istutettu samaan multakasaan, missä edellisvuonna saavutettiin laihoja tuloksia.      

 

 

 

 

 

 

Kaikki kolme jamssia on ohjattu kasvamaan hiilikuituisen onkivavan ympärille.

 

 

 

 

 

 

Jamssien latvat huitelevat neljän metrin korkeudessa elokuussa.

 

 

 

 

 

 

Syyskuun keskivaiheilla on salko kaadettu.

 

 

 

 

 

 

Lehtien seasta löytyy joitakin itusilmuja.

 

 

 

 

Lehtien seasta löytyy myös yksinäisen oloinen kotilo, ainoa kasvustossa havaittu tuholainen.

 

 

 

 

Jamssien kaivuussa varaudutaan kaivamaan syvältä. Viimeistään tässä vaiheessa käy selväksi miksi jamssit on istutettu korkeaan kohopenkkiin.

 

 

 

 

 

Kuopan pohjalla näkyy valkoinen läiskä. Oikein arvattu, kyse on lapiolla vahingossa halkaistusta jamssin mukulasta.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen esiinkaivettu jamssi on tuottanut useamman mukulan, joitten yhteispaino osoittautuu puoleksi kiloksi.

 

 

 

Toinen ja kolmas jamssi ovat tyytyneet tuottamaan kumpikin vain yhden mukulan.

 

 

 

 

Toinen näistä yksittäisistä mukuloista painaa kilon kolmanneksen.

 

 

 

 

Sata grammaa keitettyä kiinanjamssia. Olio onnistuu olemaan samanaikaisesti sekä jauhoinen että liisterimäinen. Maku on hyvin mieto.

 

 

 

 

Kiinanjamssin lisäämisestä

Kiinanjamssin itusilmut säilytetään talven yli viileässä, ja tässä koko juju sitten olikin.

Kokonaisia juuristoja voidaan myös säilyttää samoissa tiloissa ja pilkkoa nämä keväällä. Tämäkin lisäystapa toimii.

Suomessa viljellyn kiinanjamssin itusilmuja.

 

 

 

 

Suomessa viljellyn kiinanjamssin juurenpätkiä.

 

 

 

 

Seuraavana vuonna: vasemmalla itusilmuista, oikealla juurenpätkistä kasvatetut kiinanjamssit.

 

 

 

Kuten odottaa sopiikin, molemmat tapaukset ehtivät tuottaa viherhuoneessa  itusilmuja.

 

 

 

 

 

 

Kasvustosta loppukesällä irtoava itusilmu juurtuu parissa viikossa.