Hapanmehun uusiokäyttö

Hapattamisen yhteydessä syntyvää ns. hapanmehua voidaan uusiokäyttää sellaisten kasvisten yhteydessä, joiden maitohappobakteerien riittävyyttä epäillään. Tällaisia ovat esim. kuoritut vihannekset, joitten pinnoilta maitohappobakteerit ovat poistettu. Myös kiehauttaminen niittaa bakteereja tehokkaasti.

Hapanmehu sinänsä koostuu vedestä, jossa muutama painoprosentti merisuolaa sekä itse maitohappobakteereista.

Hapanmehua saadaan talteen vaikkapa siivilöimällä hapankaalia, varta vasten tehty hapanmehu syntyy kaikkein helpoiten hapattamalla muutama avomaankurkku. Asiasta enemmän tässä.

Hapatukseen soveltuvaa lasitavaraa löytyy kyllä keittiökaapista kuin keittiökaapista.

1

Muutama avomaankurkku hapattumassa.

 

 

 

 

 

 

2

Kymmenen päivää myöhemmin kurkut on hapatettu ja mehu otettu talteen.

 

 

 

 

 

 

Hapanmehun valmistuttua voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

3

Kunhan kattilalla riittää kokoa ja siihen löytyy kansi, niin saadaan kerralla suorastaan steriloitua lasitavara. 

 

 

 

4

Vasemmalla: pillisipulit, keskellä: porkkananpalasia, oikealla: hapankirsikoita.

 

 

 

 

5

Viikkoa myöhemmin päästään maistamaan.

 

 

 

 

Mitä hyvänsä vähänkin sokeria sisältäviä vihanneksia voidaan hapattaa. Suuri määrä sokeria tuottaa suuren määrän maitohappobakteereja, josta seuraa hyvinkin väkevä maku. Kannattaa myös muistaa, että liottamista tai keittämistä vaativat kasvikunnan tuotteet, kuten pavut, ovat sisältämänsä lektiinin vuoksi erityisasemassa.

 

Kerro toki muillekin...Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on RedditShare on TumblrPin on PinterestShare on LinkedIn