Kastanjasädekaisla (Cyperus esculentus) on vallannut melkein kaikki leudon ilmanalan maailmankolkat. Siellä, missä se ei ole viljelykasvi, siellä se on monesti sietämätön rikkakasvi. Kasvin alkukoti löytyy Lähi-Idän ja Etelä-Euroopan suunnalta, mistä se on ihmistenkin avittamana lähtenyt maailmalle heti viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Kastanjasädekaisla on, kasvupaikasta riippuen, joko yksi- tai monivuotinen kasvi. Jos kasvupaikan maanpinta talvikaudella ei edes kohmetu, niin seuraavana keväänä kasvi jatkaa kukoistamistaan. Miinuksen puolelle jäätyvä maa taas rikkoo maanalaiset osat, ja näillä alueilla kasvi onkin siementuotantonsa varassa.

Suomesta katsottuna lähin voimaperäinen viljely löytyy Espanjasta.

Viljely aloitetaan Suomessa tilaamalla siemeniä. Jatkossa mukulat talvehditetaan viileässä, sillä Suomi ei kuulu niihin maailmankolkkiin, missä kasvi pystyisi omin päin leviämään.

 

 

 

 

 

 

 

Huhtikuun lopulla kylvetyt siemenet ovat itäneet parissa viikossa. Itävyysprosentti on siedettävällä tasolla.

 

 

 

 

 

 

 

Huhtikuun puolessavälissä on ruukutettu.

Kastanjasädekaislat on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä koostuu kolmesta kasvista, jotka kaikki on istutettu samaan seitsemän litran ruukkuun. Nämä on jätetty viherhuoneeseen kasvamaan.

Toisen ryhmän viisi kasvia on istutettu avomaalle kesäkuun alussa.

 

Viherhuoneessa

 

 

 

 

 

 

 

Kastanjasädekaislat ovat riistäytyneet kasvuun. Kuva kesäkuun puolestavälistä.

 

 

 

 

 

 

 

Elokuun puolessavälissä kasvit ovat yltäneet metrin korkeuteen.

 

 

 

 

 

Syyskuun lopulla on ryhdytty sadonkorjuuseen.

 

Avomaalla

Vuoden 2017 kamala kasvukausi lienee hillinnyt kasvua avomaalla.

 

 

 

 

 

Elokuun keskivaihe.

 

 

 

 

 

Sadonkorjuuseen on ryhdytty syyskuun lopulla.

 

Keittiössä 

Kastanjasädekaislan mukuloista on moneksi. Mukulat sisältävät hiilihydraattien lisäksi runsaasti sekä rasvaa että proteinia. Mukuloista valmistetaankin maailmalla vegemaitoa, karkkien raaka-ainetta, ruokaöljyä sekä jauhoja.

Multaisia mukuloita kannattaa hieroa toisiinsa veden alla. Näin saadaan irrotettua sekä mullanjäämät että juurikarvat. Toimenpide toistetaan, kunnes ollaan tyytyväisiä lopputulokseen.

 

 

 

 

 

Mukulat vesihierontakäsittelyssä.

 

 

 

 

 

Viiden avomaalla kasvaneen kastanjasädekaislan keitetyt mukulat.

Pikkurillin pään kokoisten mukuloitten kuoret eivät keitettäessä juuri pehmene. Maku tuo mieleen kastanjan, johon kasvin nimikin viittaa. Koostumus on mureanpuoleinen.