Aihearkisto: Puutarha

Päärynä- ja omenapuitten itsepölytyksestä

Aloittaa sopii vanhalla viisaudella: mitä monipuolisempi ristipölytys, sen suurempi kilomääräinen kokonaissato. Merkittävää on myös se, että yksittäisten hedelmien laatu on lähtökohtaisesti aina parempi, kun asialla on ollut useampi pölyttäjä.

Kasvatetut päärynä- ja omenapuut voidaan jakaa kolmeen ryhmään, mitä itsepölytyskykyyn tulee.

Ensimmäisen ryhmän muodostavat puut, jotka tuottavat säällisiä satoja ilman minkäänlaista ristipölytystä. Ryhmä on hyvin pieni.

Toisen ryhmän muodostavat puut, jotka selvästi hyötyvät ristipölytyksestä, mutta joiden oksilta löytyy toisinaan itsepölyttyneitäkin hedelmiä. Valtaosa päärynä- ja omenapuista kuuluu tähän ryhmään.

Kolmannen ryhmän muodostavat tietysti puut, jotka eivät tuota minkäänlaista satoa ilman naapuriapua. Ryhmä on hyvin pieni.   

Itsepölyttyneet hedelmät voidaan tunnistaa jo siitä, että niiden siementen kehitys on jäänyt puolitiehen. Itämiskykyinen siemen on pullean komia. 

Katsotaanpa.

 

 

 

 

 

Kaksi ’Elokuun päärynää’. Ylempi viipalesikermä paljastaa pienikokoisen päärynän tasalaatuisen koostumuksen. Esillä ei ole yritystäkään tuottaa siemeniä. Alempi, viipaloitu päärynä on selvästi pölyttynyt.

Lue loppuun

Pressukesannointi

Kaikki pressut eivät kelpaa rikkakasvustojen tukahduttamiseen. Niin sanotut kevytpressut päästävät sen verran valoa lävitseen, että kasvien yhteyttäminenkin onnistuu näitten alla.

 

 

 

 

 

Multakasa on ollut alkukeväästä lähtien kevytpressun peitossa. Neljä kuukautta myöhemmin on pressua siirretty sivuun. Heinät näyttävät melkeinpä hyötyneen kevytpressusta.

Lue loppuun

Imeläkirsikka Suomessa. Osa 2

Hurjissa talvipakkasissa paleltuneet lehtisilmut puhkeavat keväällä vain osittain ja kuivuvat pois muutaman viikon sisällä.

Imeläkirsikka kukkii ennen päärynöitä, toisinaan toukokuun alkupäivinä. Yöhallat saattavat vikuuttaa raakileita, ei niinkään kukkia. Tämä ei sinänsä uhkaa itse puun terveyttä.

Asian tylympi puoli on se, että näin käydessä muuttuu puu yhä jaksoittaissatoisemmaksi kuin se jo luonnostaan on. Puu tuottaa, tai ainakin pyrkii tuottamaan, katoa seuraavana vuonna ylisuuren sadon, joka aivan varmasti rasittaa sitä.

Tämä on vasta alkua, paljon pahempaa on tulossa. 

 

 

 

 

 

 

 

Toistakymmentä vuotta vanha ’Leningrad must’. Kaikki hyvin? Ei sinne päinkään: puun on annettu haarautua useammaksi rungoksi, mikä vääjäämättä johtaa lahovaurioihin. Seuraavaksi katsotaan haarautumiskohtaa tarkemmin: 

Lue loppuun