Aihearkisto: Jänisten jäljet puutarhassa

Jänisten jäljet puutarhassa 3.3. Ympärikalutut puut

Puuvartisten kasvien uudistumisen keinot ovat samoja. Voidaan kuitenkin iloisesti olettaa, että kyvyissä esiintyisi aste-eroja.

Jos halutaan selvittää kumpi on kyvykkäämpi itsensä korjaamisessa, nuori vihreäkuorinen haapa vai viisikymmentävuotias hieskoivu, niin muu ei auta kuin järjestää kenttäkokeita.

Seuraavassa tutustutaan kahteen tällaiseen koejärjestelyyn. Koekaniineina toimivat isotuomipihlaja ja tarhaomenapuu. Molemmissa tapauksissa on runko kuorittu ympäriinsä, jonka jälkeen on jääty seuraamaan, miten asiassa käy. Hankkeessa on siis simuloitu jänisten aiheuttamia täystuhoja.

 

Ensiksi isotuomipihlaja

1

Kevät 2012. Noin seitsemänvuotiaan isotuomipihlajan runko on kuorittu parin sentin korkeudelta mantopuuhun saakka. Minkäänlaista suojausta ei ole suoritettu.

 

 

 

 

 

2

Kesä 2013. Mielenkiintoinen palkeenkieli on irtoamassa. Kallusta on ilmaantunut niin vauriokohdan ylä- kuin alaosaankin. 

 

 

 

3

Kesä 2014. Runko on kasvattanut yhteyden vauriokohdan ylä- ja alaosan välille.

 

 

 

 

4

Kesä 2015. Isotuomipihlaja on sillastanut itsensä. Silta levenee ja runko voi hyvin, vaikka sekä sen kasvu että marjantuotto on vaatimattomampaa kuin viereisten runkojen.

 

 

 

 

Sitten tarhaomenapuu

5

Kevät 2013. Tylytyksen kohteena neljä vuotta vanha ’Eppulainen’. Puulle aiheutettu vaurio ylettyy mantopuuhun saakka, on kaksikymmentä milliä korkea ja sijaitsee n. puolen metrin korkeudella.

 

 

6

Viisi minuuttia myöhemmin. Vauriokohta on kietaistu varteteippiin.

 

 

 

 

7

Kesä 2013. Teippi on repeytymässä irti. Jo nyt huomataan, että vauriokohdan yläpuolinen rungon osa kehittyy ripeämmin kuin alapuolinen.

 

 

 

8

Syksy 2013. Vauriokohdan alapuolisen rungon osan oksat kasvavat reippaasti. Yläosan kehitys on huomattavasti heikompaa.

 

 

 

9

Syksy 2014. ’Eppulainen’ on juuri ja juuri jaksanut tuottaa muutaman ala-arvoisen omenan. Latvan pituuskasvu on rajoittunut viiteentoista senttiin.

 

 

 

 

 

10

Syksy 2015. Vauriokohdan yläpuolinen rungonosa on kuihtunut pois. Alaosasta saadaan kyllä vuosien työllä kehitettyä kelpo puu.

 

 

 

 

 

 

Siinä missä tarhaomenapuu ei saanut pidettyä hengissä ympärikuoritun kohdan yläpuolista rungon osaa, isotuomipihlaja senkun porskutti.

Se, että omenapuun vauriokohta suojattiin varteteipillä, mutta isotuomipihlajan vastaavaa vauriokohtaa ei, näyttäisi alleviivaavan sitä, että puuvartisten kasvien kyvyt uudentumiseen vaihtelevat puulajikohtaisesti hyvinkin paljon.

Varmuudella voidaan kuitenkin todeta, että Suomen puutarhoissa kasvaa ainakin yksi puuvartinen kasvi, joka selviää perusteellisesta kaulaamisesta.

 

Jänisten jäljet puutarhassa 2.3. Veri karkotteena

Jänikset tietävät itsekin olevansa riistaeläimiä, eivät saalistajia. Veren haju muistuttaa näitä elikoita tästä, eikä se niitä miellytä.

Veri on siis looginen karkoitusaine. Vaikka harva nykyään vispaa veripalttunsa itse, niin kauppojen pakastealtaista löytää kyllä naudan, toisinaan poron verta puolen litran muovipulloissa.

Hedelmätarhan ulkopuolelle on syksyllä istutettu 2-vuotias ’Punakaneli’. Puu on asianmukaisesti suojattu.

 

 

 

 

 

 

Lue loppuun

Jänisten jäljet puutarhassa

Jänisten ruokailutottumuksia säätelevät kysynnän ja tarjonnan kaltaiset reunaehdot. Jäniksiä vetävät puoleensa omenapuut, vaikka yksikään jänis ei ole kuollut talvella nälkään vain siksi, että juuri näitä puita ei ole saatavilla. Jänisten viehtymys omenapuihin on selvästi  makukysymys, mutta mikä hyvänsä puutarha, jossa maan ravintovarat on pyritty varaamaan tietyille puutarhakasveille, johtaa siihen, että nämä kasvit ovat pulleampia ja sisältävät enemmän ravintoa kuin metsän kasvit.

Luonnontilaisen metsän ja puutarhan välillä on siis elintasokuilu, jonka metsän eläimet mielellään ylittävät.

Rautaa on tuotu rajalle. Vajaan kahden metrin korkuinen kanaverkkoaita pitää jänikset poissa, mutta vain jänikset. Hirvi kävelee tästä läpi, valkohäntäpeura hyppää yli ja kaniini kaivautuu sen alta.

 

 

 

 

 

Lue loppuun