”Viljelykasvien nimistön” yleisluonnehdinta tiikerikukasta (Tigridia pavonia) kuuluu näin: ”koristekasvina kasvatettava mukulakasvi, ulkona kestävä tai sisällä talvetettava (Mu)”. Hämmennystä saattaa herättää se, että kasvia luonnehditaan maailmalla myös sipulikasviksi.

Kovin syvälle ei kannata vetää hernettä nenäänsä, maallikon sopii ajatella tiikerikukan maanalaisia, syötäviä osia varren pullistuneina alaosina, jotka sattuvat muistuttamaan sipuleita.   

Tiikerikukka on kotoisin Meksikosta päin, missä sen mukuloita on aina syöty. 

Maalis-huhtikuun vaihteessa kylvetyt tiikerikukan siemenet voidaan ruukuttaa toukokuun alkupuolella. Melko ilmeinen yksisirkkainen kasvi tämä tiikerikukka.

Lue loppuun →

Oka (Oxalis tuberosa) on Andien rinteiltä kotoisin oleva lyhyen päivän kasvi. Sekä kukinta että mukuloitten kehitys alkavat vasta, kun päivän pituus, siis valoisa aika, laskee alle kahdentoista tunnin. Näin käy syyspäiväntasauksen aikoihin. Vuonna 2018 tämä osuu syyskuun 23:nnelle päivälle.

Lyhyen päivän kasvien vaatima pimeän ajan kesto on lajikohtainen. Kahdentoista tunnin sääntö on siis nyrkkisääntö. Päätellen siitä, että muuten vaan avomaalla kasvavat okakasvit kukkivat jo ennen syyspäiväntasausta, on ilmeistä, etteivät ainakaan kasvien kukat tarvitse tasan tarkkaan kahdentoista tunnin pimeätä jaksoa. 

Virittäytyminen kukkaan ja mukuloitten kehityksen alku eivät kuitenkaan välttämättä kulje tasajalkaa.

Kuva syyskuun toiselta viikolta.

Lue loppuun →

Kastanjasädekaisla (Cyperus esculentus) on vallannut melkein kaikki leudon ilmanalan maailmankolkat. Siellä, missä se ei ole viljelykasvi, siellä se on monesti sietämätön rikkakasvi. Kasvin alkukoti löytyy Lähi-Idän ja Etelä-Euroopan suunnalta, mistä se on ihmistenkin avittamana lähtenyt maailmalle heti viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Kastanjasädekaisla on, kasvupaikasta riippuen, joko yksi- tai monivuotinen kasvi. Jos kasvupaikan maanpinta talvikaudella ei edes kohmetu, niin seuraavana keväänä kasvi jatkaa kukoistamistaan. Miinuksen puolelle jäätyvä maa taas rikkoo maanalaiset osat, ja näillä alueilla kasvi onkin siementuotantonsa varassa.

Suomesta katsottuna lähin voimaperäinen viljely löytyy Espanjasta.

Viljely aloitetaan Suomessa tilaamalla siemeniä. Jatkossa mukulat talvehditetaan viileässä, sillä Suomi ei kuulu niihin maailmankolkkiin, missä kasvi pystyisi omin päin leviämään.

Huhtikuun lopulla kylvetyt siemenet ovat itäneet parissa viikossa. Itävyysprosentti on siedettävällä tasolla.

Lue loppuun →